Yle mukana parantamassa myös oululaista keskustelukulttuuria

Aapo Rautio (vas), Jarkko Halunen ja Pia Alatorvinen huokaisevat, Ilmakitara ja Oulun Juhlaviikot ovat tehneet osuutensa kansainväliselle raadille. Nuotiolla on sopiva hetki keskustella muustakin. Kuvat: Anne Laurila.

Julkaistu: Kirjoittaja: Minna Mäki-Heikkilä

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Hyvin sanottu on Ylen ja Erätauko-säätiön yhteinen viisivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa suomalaista keskustelukulttuuria ja luoda turvallisia keskusteluympäristöjä. Tänä vuonna käynnistynyt hanke innostaa ihmisiä toisia kunnioittavaan ja erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Hankkeen taustalla on Ylen teettämä tutkimus, jonka mukaan neljäsosa suomalaisista vaikenee ajatuksistaan pelon takia ja iso osa tutkimukseen vastanneista toteaa, että yhteiskunnallista keskustelua ei käydä kunnioittavaan sävyyn.

Tästä on kokemusta Oulussakin. Kaupungin valtuuston kokous kärjistyi huutamiseksi viime vuoden marraskuussa. Tuleviin kunnallisvaaleihin on puolueilla ollut haasteita saada ehdokkaita, sillä politiikassa mukana oleminen tarkoittaa monelle maalitauluna olemista.

Oululaista keskustelukulttuuria aitiopaikalta seurannut Tiina Mansikka, Puskaradio Oulun perustaja ja ylläpitäjä, totesi MunOulun jutussa, että oululaiset ovat piikikkäitä keskustelijoita ainakin somessa sille päälle sattuessaan. Mansikka on myös yksi Hyvin sanottu –keskusteluun osallistuvista oululaisista.

Oululle kulttuuri-ilmastonmuutos on tarpeen

Ylen valmistellessa lauantain tulevaa lähetystä, Oulussa esiteltiin Oulun hakemusta kulttuuripääkaupungiksi 2026 kansainväliselle raadille.

“Osalla ihmisiä on homeinen käsitys kulttuurista, varsinkin jos kulttuuria ei itse käytä. On siistiä, että kulttuuripääkaupunkina saadaan kulttuuria ihmisten eteen niin monella tapaa, että ehkä voidaan myös sitä käsitystä muuttaa”, toteaa ilmakitaristina tunnettu Aapo Rautio.

Rautio osallistuu myös Hyvin sanottu -lähetykseen yhdessä Oulu 2026 hankejohtaja Pia Rantala-Korhosen ja hankkeen luovien neuvonantajien, Pirjo Yli-Maunulan (Flow Productions) ja Tony Mannisen (Ludocraft) kanssa.

Kulttuuri-ilmastonmuutos keskustelua vetää toimittaja Minna Joenniemi, jolle Oulun kulttuurielämä ei ole ollenkaan vieras.

“Isoäitini oli Oulun Taidemuseon perustaja ja Oulussa ollessani minun on käytävä taidemuseossa ja uimassa Tuirassa, se on aina kunniakierros isoäitini muistoksi”, Joenniemi kertoo.

“Oululle kulttuuripääkaupunkistatus olisi merkittävä näytön paikka ja mahdollisuus. Pohjoiselle tekee hyvää, jos kulttuurin napa siirtyy sinne Helsingin ulkopuolelle. Titteli ei ehkä nykyisellään ole mikään valtava megafoni Eurooppaan, mutta se tarjoaa mahdollisuuden nähdä kaupunkinsa toisin. Lukiessani Oulun hakemusta, huomaan että on uskallettu unelmoida isosti ja muutosta vaativia asioita on tunnistettu. Kävi kisassa miten kävi, Ouluun on kertynyt valtavasti arvokasta tietoa, mitä ja miten kulttuuri-ilmastoa muutetaan”, Joenniemi toteaa.

Potnapekalla liikkeellä ollut Kulttuuripääkaupungin valinnasta päättävä kansainvälinen raati on poistumassa Kuusisaaresta. Potnapekalla liikkeellä ollut Kulttuuripääkaupungin valinnasta päättävä kansainvälinen raati on poistumassa Kuusisaaresta.
Oulun hankehakemuksen Rauhankoneessa on yhtymäpintaa myös Hyvin sanottu – keskusteluille. Molemmissa tavoitteena on kehittää parempaa keskustelukulttuuria ja kitkeä rehottavaa vihapuhetta.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen avulla on tarkoitus saada koko pohjoisen väestö mukaan kulttuuria kokemaan, näkemään ja tekemään. Joukkoistus kulttuurin hyväksi ei ole Oulun historiassa vierasta, onhan Oulun maamerkkiä, Toripoliisi-patsaan rahoitusta varten, kerätty rahaa myymällä mm. kipsisiä patsaan pienoismalleja. Patsashankkeesta syntyi koko Oulun yhteinen ponnistus, josta iloa riittää edelleen. Toivottavasti Oulu 2026-hankkeella on yhtä kauaskantoiset vaikutukset.

Voit osallistua keskusteluun ja päästä esittämään kysymyksesi asiantuntijoille Ylen chatissa osoitteessa chat.yle.fi.