Yhteiskehittämisestä oivalluksia yritysten tuotteisiin ja koulujen arkeen

Yhteiskehittäminen sujuu Hintan koulun Koklaamon tiloissa. Mukana Sanna Virtanen (vas.) Happia Oy:sta, Anne Koskela Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeesta ja Hintan koulun rehtori Matti Ahola. Kuva Oulun kaupunki.

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Sanna Riikka Johanna Häyrynen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Millaisia ovat viihtyisät ja toimivat oppimisympäristöt? Miten niitä voidaan kehittää yritysten ja koulujen osaamista yhdistävillä ratkaisuilla? Yritykset ja oppilaitokset ovat Oulussa halunneet vastata näihin kysymyksiin ja haasteisiin yhteisten pöytien äärellä.

6Aika Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke on tuonut Ouluun ainutlaatuista yhteiskehittämistä yritysten, koulujen ja oppilaitosten kesken. Kokemuksia ja oivalluksia on päästy jakamaan hyvin konkreettisilla nopeilla kokeiluilla.

Yhteiskehittäminen oppimisympäristöissä on tuonut yrityksille tietoa ja ymmärrystä oppimisen prosesseista ja päivittäisistä käytännön haasteista sekä mahdollisuuden luoda uusia verkostoja. Yhteistyö mahdollistaa uusien ja jo olemassa olevien ratkaisujen kehittämisen paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi.

 ”6Aika-hankkeen takaamat resurssit ja tuki ovat olleet suurena apuna. Opettajilta ja oppilailta on tullut paljon kiitosta”, Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluissa projektipäällikkönä toiminut Anne Koskela kiittelee.

Oivalluksia, verkostoja ja medianäkyvyyttä

Yhteiskehittäminen on kerännyt kiitosta myös yrittäjiltä. Liikunta- ja hyvinvointikasvatuksen palveluja kouluille ja päiväkodeille tarjoava Happia on saanut siitä apua Breikkeri-palvelulleen.

Breikkeri on työkalu, jonka tehtävien avulla alakouluissa voidaan rytmittää koulupäivää virikkeellisten, 5–10 minuutin mittaisten taukojen avulla. Monipuolisia tehtäviä voi yhdistää opetukseen tai käyttää happihyppelyinä joko aktivoivana tai rauhoittavana osana koulupäivää.

”Yhteiskehittämisen avulla saimme oppilailta esimerkiksi suoraan tehtäväideoita, jotka ovat tänäkin päivänä osa Breikkerin tehtäviä”, Happian perustaja ja toimitusjohtaja Sanna Virtanen sanoo.

Virtanen kiittelee yhteiskehittämisen hyötyjen lisäksi verkostoja, joita samaan aikaan syntyi mukavasti. Happia pääsi esittäytymään muun muassa Lontoon Bett-messuille, ja Euronews teki Breikkeristä jutun kanavilleen. Euronewsin juttu poiki Happialle näkyvyyttä ja ison median huomiointi toi varmuutta sille, että Breikkerin kaltainen palvelu koetaan kiinnostavana kaikkialla.

Metsokankaan koulun oppilaita
Metsokankaan koulun nopeat kokeilut Oulussa tempaisivat oppilaat mukaansa. Kokeilukulttuuri on hauskaa! Kuva: Anna Karppinen/BusinessOulu, Oulun kaupunki.

Kädentaitoja ja jaksamista kouluarkeen

Anne Koskela on tyytyväinen koulujen ja yritysten välisestä yhteiskehittämisestä, joka on tuonut kasvatuksen ja koulutuksen alalle kokeilukulttuuria.

”Kaupunkina me olemme tässä mahdollistajana, mutta meillä täytyy olla myös erittäin aktiivinen ja strategian tasolle menevä rooli. Lisäksi etukäteissuunnittelu on tärkeää”, Koskela toteaa.

Oululainen oppimisen analytiikan ohjelmistoa rakentava Qridi kehitti yhdessä Polarin aktiivisuusrannekkeiden ja Otavan kanssa tapoja edistää oppilaiden jaksamista kouluarjessa.

Simua Startup kehitti puolestaan edellytyksiä käyttää tekoälyä osana oppimista. Tavoitteena oli innostaa oppilaita oppimaan uutta eri aineissa Alvin-tekoälyn avulla.

”Oppilaat pääsivät kokeilemaan tekoälyä englannin, robotiikan ja kemian tunneilla. Kokeilut olivat oikein onnistuneita”, Koskela toteaa.

Hintassa ollaan tyytyväisiä

Koulujen näkökulmasta kokeilut olivat niin ikään onnistuneita. Hintan koulun rehtori Matti Aholan mukaan 6Aika-hankkeen kokeilut ovat vaikuttaneet Hintan koulun arkeen merkittävästi. Ahola nostaa esiin Breikkerin kanssa tehtyjen kokeilujen lisäksi Maker-tilan, jonka tarkoitus on vahvistaa oppilaiden kädentaitoja monipuolisesti eri oppiaineissa.

”Voi sanoa, että Lekolar-Printelin ja meidän yhteiskehittämä Maker-tila on muuttanut käsitystämme oppilaidemme oppimisprosessista”, Ahola kiittelee.

”6Aika-hankkeen vaikutukset näkyvät arjessamme joka päivä. Tämän voi varmasti jokainen meidän opettaja allekirjoittaa”, Ahola sanoo.

”Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut kannustaa jatkossakin oppilaitoksiaan yritysyhteistyöhön. Yhteiskehittäminen nähdään kiinnostavana ja innostavana toimintana”, kertoo Anne Koskela.

Oppimisympäristöjen kehittäminen jatkuu Oulussa kokeiluilla, joissa haastetaan teknologian mahdollisuuksia ilmiöoppimisen rikastuttajana.

Oppilas ja taulutietokone
Tabletit olivat ahkerassa käytössä Oulun Metsokankaan koulun nopeissa kokeiluissa. Kuva Anna Karppinen/ BusinessOulu, Oulun kaupunki.

Oppinurkasta apua yhden luukun periaatteella

Koulutuskuntayhtymä OSAO puolestaan on toteuttanut 6Aika-yhteistyönä Aina avoin ammatillinen oppilaitos – 365/12 -hankkeen. Siinä oppimista lähdettiin tukemaan konkreettisesti. Syntyi Oppinurkka, jossa opiskelijoita ohjataan ja opintojen sujuvuutta tuetaan monin eri tavoin.

”Oppinurkka on konkreettinen paikka, jossa opiskelijamme voivat esimerkiksi tehdä YTO- eli  yhteisten tutkintojen osien näyttöjä, väliin jääneitä kokeita sekä hakea apua mihin tahansa kysymyksiin, jotka heitä askarruttavat”, projektikoordinaattori Sirpa Karjalainen OSAOlta sanoo.

Oppinurkan kaltaiselle palvelulle oli olemassa selvä tilaus, ja sen muoto kehittyi kokeilemalla ja kehittämällä. Syntyi yhden luukun periaate, josta on paljon hyötyä esimerkiksi yläasteelta ammattiopistoon juuri siirtyneelle opiskelijalle.

Uusi malli mahdollistaa entistä nopeamman opiskelun ja työelämään siirtymisen sekä välittömän reagoinnin uusiin tilanteisiin. Jo korona-ajan tarpeet ovat näyttäneet, että kehittämisen suunta on oikea.

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt ja Aina avoin ammatillinen oppilaitos – 365/12 -hankkeet ovat osa 6Aika-strategiaa.

Kuutoskaupungeilla on yhteisiä, kaupungistumiseen liittyviä haasteita.

6Aika-strategian avulla Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu pyrkivät vastaamaan näihin haasteisiin ja kehittämään entistä parempia palveluja.

6Aika-strategiaa rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Suomen valtio, kuutoskaupungit ja hankekumppanit.

Rahoitusta myöntävät Uudenmaan liitto ja Hämeen ELY-keskus.