Voisiko Oulussakin kulkea joskus ratikka tai superbussi? Liikennejärjestelyjä linjataan nyt pitkälle tulevaisuuteen
Keskustan liikennesuunnitelmassa kiinnitetään huomiota esimerkiksi Aleksanterinkadun ja Torikadun liikennevirtoihin. Kuva: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vuosi sitten työn alle otettu keskustan liikenteen yleissuunnitelma kattaa Oulun keskustan, Myllytullin, Tuiran ja Limingantullin pohjoisosan.
Suunnitelmissa on tarkasteltu keskustan liikennevirtoja ja pohdittu erilaisia vaihtoehtoisia suunnitelmia esimerkiksi joukkoliikenteen reiteille. Monilta osin, esimerkiksi Merikosken siltojen remontoinnin osalta, suunnitelmat olisivat realisoitumassa aikaisintaankin 5–10 vuoden päästä.
Yleissuunnitelma tähtääkin nimenomaan tulevaisuuden liikenneratkaisuihin jopa vuosikymmenten päähän ja pohtii myös niin sanotun tehokkaan joukkoliikenteen, kuten esimerkiksi raitioliikenteen, mahdollisuuksia Oulussa infran kannalta. Mietintään sisältyvät kävelyn, pyöräilyn, autoliikenteen, joukkoliikenteen, huoltoliikenteen, taksi-, palo- ja pelastusliikenteen sekä pysäköinnin periaatteet.
Suunnitelmia esiteltiin kaupunkilaisille avoimessa tilaisuudessa torstai-iltana Ympäristötalolla ja Teams-sovelluksessa. Pienehköstä osallistujamäärästä huolimatta suunnitelmat herättivät niin paljon mielipiteitä sekä puolesta että vastaan, että odotettavissa on lähivuosina vireää kansalaiskeskustelua liikenteestä.
Suunnitelmien tämänhetkistä vaihetta ja erilaisia vaihtoehtoja esittelivät projektipäällikkö Erkki Sarjanoja suunnittelu- ja konsulttiyritys Rambollista sekä kaupungin liikennepäällikkö Saija Räinä.
Paljon läpiajoliikennettä
Tällä hetkellä keskustan ruutukaava-alueelle ja sieltä pois kulkee Sarjanojan mukaan vuorokaudessa yhteensä noin 140 000 kulkijaa eri suunnista kaupunkia, yleisimmin autolla.
”Eli ei voi minusta sanoa, että keskustassa ei käy kukaan. Kyllä täällä käy väkeä, mutta on hyvä kysymys, kuinka moni jää keskustaan ja kuinka moni kulkee vain läpi”, Sarjanoja huomautti.
Liikennesuunnittelijat ovat kiinnittäneet huomiota nimenomaan läpiajoliikenteeseen. Sitä on määrällisesti eniten Merikosken silloilla, ja siitä suurin osa kulkee Aleksanterinkadun kautta Limingantulliin. Aleksanterinkadulla pelkän läpiajoliikenteen osuus on lähes puolet kaikesta liikenteestä.
Suunnitelman tarkoituksena ei ole rajoittaa henkilöautojen läpiajoliikennettä, mutta sitä haluttaisiin ohjata muualle Aleksanterinkadulta.
”On huomattu, että kun on ahtaat katutilat, samalle kadulle ei voi kovin monta eri liikennemuotoa ohjata, ainakaan silloin kun haetaan eri liikennemuotojen pääreittejä”, Sarjanoja sanoi. Suunnitelmassa pyritäänkin löytämään jokaiselle kulkutavalle omat, sujuvat pääreitit.
”Ei voi minusta sanoa, että keskustassa ei käy kukaan. Kyllä täällä käy väkeä, mutta on hyvä kysymys, kuinka moni jää keskustaan ja kuinka moni kulkee vain läpi.”
Sarjanoja korosti, että tässä vaiheessa pöydällä on vielä useita erilaisia vaihtoehtoja siitä, millä tavalla ja minkälaisia reittejä eri liikennemuotoja tulevaisuudessa ohjataan. Tärkeimmät ratkaisut tehdään Aleksanterinkadun, Kajaaninkadun ja Linnankadun, Saaristonkadun ja Albertinkadun sekä Rautatienkadun kohdalla, ja ne ovat hyvin riippuvaisia siitä, miten joukkoliikenne tulevaisuudessa järjestetään.
Yhtenä mahdollisuutena on esillä esimerkiksi Aleksanterinkadun muuttaminen niin sanotuksi hidaskaduksi pohjoispäässä Saaristonkadun ja Hallituskadun välillä, mikä helpottaisi esimerkiksi jalankulkua ja pyöräilyä Rotuaarin ja torin välillä. Ajo torin suuntaan idästä ja etelästä säilyisi nykyisen kaltaisena.
”Josko löydettäisiin joku parempi reitti autoliikenteelle Tuirasta ja Toppilasta Limingantulliin, niin voisimme ehkä muuttaa Aleksanterinkadun roolia”, Sarjanoja sanoi.
Joukkoliikenteen tehostamiseksi on pohdittu myös Linnankadun muuttamista autoliikenteen kaksisuuntaiseksi pääväyläksi ja vastaavasti Kajaaninkadun muuttamista joukkoliikennekaduksi Lävistäjän ja Pokkitörmän välillä.
”Käytännössä tämä ratkaisu tarkoittaa sitä, että Merikosken siltoja joudutaan laittamaan uusiksi”, Sarjanoja sanoi. Teknisesti jo heikossa kunnossa olevat sillat ovat joka tapauksessa ison remontin tarpeessa pian, mutta toimiin tuskin ruvetaan ainakaan ennen asuntomessuja ja kulttuuripääkaupunkivuotta 2026.
”Jalankululle ja pyöräilylle silloilla tarvittaisiin enemmän tilaa, ja on mietitty myös sitä, pitäisikö joukkoliikenteelle ottaa käyttöön reunimmaiset kaistat ja jättää autoliikenteelle keskimmäiset kaistat, vai pitääkö autoliikenteelle olla neljä kaistaa edelleen”, Sarjanoja kertoi.
Siltojen laajentamista rajoittaa muun muassa Linnasaaren kulttuurihistoriallinen arvokkuus, mutta siltoja todennäköisesti levennetään aikanaan remontin yhteydessä hieman idän suuntaan. Sillan länsireunalle on suunniteltu uutta baanaosuutta.
Raitiovaunu tai superbussi?
Monet liikennesuunnitelmassa esitetyt väylävaihtoehdot pohjautuvat nimenomaan siihen mahdollisuuteen, että Oulussa olisi joskus tulevaisuudessa käytössä jokin tehokkaan joukkoliikenteen ratkaisu, kuten raitiotie tai superbussi.
”Emme ole tässä kovin tarkasti miettineet sitä, mentäisiinkö täällä raiteilla vai kumipyörillä. Lähtökohta kuitenkin on, että jos tämmöinen tehokkaan joukkoliikenteen ratkaisu joskus tehdään, se kulkee omassa liikennekäytävässään, eikä sitä sekoiteta muun joukkoliikenteen eikä auto- ja pyöräliikenteen kanssa. Siihen ainakin pyritään, jotta joukkoliikenne todella olisi nopeaa”, Sarjanoja sanoi.
”Torikadun kapasiteetti ei enää riitä, ei myöskään pysäkkien kapasiteetti, vaan autot joutuvat jonottamaan ja matkanteko on hidasta.”
Sarjanojan mukaan tämänhetkinen bussiliikenne Oulun keskustassa on hidasta juuri siksi, että se kulkee osittain samoilla kaistoilla kuin muu liikenne.
”Bussiliikennettä on niin paljon, että muun muassa Torikadun kapasiteetti ei enää riitä, ei myöskään pysäkkien kapasiteetti, vaan autot joutuvat jonottamaan ja matkanteko on hidasta.”
Suunnitelmissa mahdolliselle tehokkaalle joukkoliikenteelle on hahmoteltu yhtä linjaa, joka kulkisi Raksilasta Merikosken siltojen kautta pohjoiseen Linnanmaan suuntaan. Keskustan alueella vaihtoehtoisia ajoreittejä on suunnitelmissa jäljellä kaksi, lyhyempi Hallituskadun tai pitempi Saaristonkadun kautta.
Huolta keskustan liike-elämästä
Kaupunkilaisten käymässä palautekeskustelussa esimerkiksi raitiotien realistisuus taloudelliselta kannalta kyseenalaistettiin nopeasti ja päähuomio kiinnittyi autoiluun. Huolta kannettiin esimerkiksi keskustan näivettämisestä ja liike-elämän tappamisesta autoilijoita sorsimalla. Toisaalta monet kommentoijat kiittelivät suunnitelmia esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmasta.
Kiistelyä aiheutti jo tässä vaiheessa esimerkiksi se, tuovatko keskustan liikkeisiin eniten rahaa autoilijat vai pyöräilijät ja jalankulkijat.
”Me haluamme, että keskustassa voidaan kehittää maankäyttöä, mutta myös saavuttaa liikenteen tulevaisuuden tavoitteita vuosien päästä”, sanoi kaupungin liikennepäällikkö Saija Räinä. Kaupunki haluaa keskustaan lisää sekä asukkaita että työssäkävijöitä, ja se edellyttää liikennejärjestelmän tehostamista.
”Suunnitelma kattaa kaikki liikennemuodot, ja tavoitteena tosiaan on, että jatkossakin keskusta on saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla”, Räinä korosti.
”Jatkossakin meidän pitää kestää ruuhkia keskustassa, ja jos emme tee mitään, ne vain pahenevat.”
Sarjanoja huomautti, että liikenteessäkin asiat muuttuvat, välillä nopeastikin: vielä muutama vuosi sitten missään suunnitelmissa ei osattu kuvitella sähköpotkulautojen nykyistä suosiota. Samoin etätyön ilmeisen pysyvä yleistyminen vaikuttaa väistämättä liikennevirtoihin, mutta ennustaminen on vaikeaa.
”Jatkossakin meidän pitää kestää ruuhkia keskustassa, ja jos emme tee mitään, ne vain pahenevat.”
Räinä totesi, että mahdollisen tehokkaan joukkoliikenteen ratkaisut vaativat vielä paljon lisäselvityksiä ja -suunnitelmia, ennen kuin päättäjille pystytään esittämään edes minkäänlaisia kustannusarvioita vaihtoehdoista. Hän arvioi, että Tampereen raitiovaunut antavat arvokasta oppimateriaalia myös Oululle.
”He ehkä ovat menneet vaikeimman kautta joissain asioissa, joskus on hyvä tulla peesaajana perässä”, Räinä sanoi.
Liikennesuunnitelma etenee seuraavaksi yhdyskuntalautakunnan käsiteltäväksi ja se asetettaneen nähtäville, minkä yhteydessä on tarkoitus järjestää myös kuntalaisille asukaskysely aiheesta.
Lisätietoja liikennesuunnitelmasta: https://www.ouka.fi/oulu/kadut-kartat-ja-liikenne/keskustan-liikenteen-yleissuunnitelma
