Vetytaloudessa Oulun ja Luulajan vahva mahdollisuus – Arctic Frontiers kokoontui Tromssassa
Arctic Frontiersin paneelikeskusteluun osallistui muun muassa Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava (vas.). Kuva: Satu Haapanen
Tromssan Arctic Frontiers -tapahtumassa nousi esille vetytalouden mahdollisuudet, kun asiantuntijat, päättäjät ja yritykset pohtivat vihreän siirtymän etenemistä. Pohjoismaiden potentiaali on valtava, mutta matka tuotantotavoitteisiin on vielä pitkä. Oulu ja Luulaja ovat lupaavia investointikeskittymiä Pohjoismaisella vetykartalla.
Vedystä keskusteleminen ei ole kevyttä, saati väritöntä – sen sai Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Arctic Frontiersin yleisö kokea viime viikolla Tromssassa.
Vetyyn on ladattu isot odotukset vihreän siirtymän ratkaisuna niin EU:ssa kuin arktisella alueella. Vedyn tuotantopotentiaali Pohjoismaissa on valtava, arviolta kahdeksan megatonnia. Määrä on yli kaksinkertainen alueen hiilineutraaliustavoitteisiin nähden.
Käytännössä kuitenkin vain 0,2 prosenttia pohjoismaisesta kapasiteetista on tällä hetkellä tuotannossa. Kun rakenteilla olevat vetylaitokset valmistuvat, tuotanto kattaa vasta yhden prosentin potentiaalista. Kehitystyötä tarvitaan vielä runsaasti, mutta Oulu ja Luulaja ovat ainakin asteen verran muita edellä.
Lainsäädännön ja markkinoiden haasteet
Arctic Frontiersin paneelikeskusteluun osallistuneet Luulajan ja Oulun kaupunginjohtajat Carina Sammeli ja Alatossava vakuuttelivat, että Perämerenkaarella todella on mahdollisuudet olla etulinjassa EU:n vetyvallankumouksessa. Samalla he totesivat, että aikataulutavoitteiden tulee olla realistisia ja toteutuakseen vetyinvestoinnit edellyttävät kokonaan uusia lakeja.
”Meillä lähdettiin liikkeelle siitä, että SSAB tarvitsee päästöttömän tavan tuottaa terästä ja vety on osa tätä ratkaisua. Luulaja on ehdottomasti vetysuunnitelmissa kuuma piste Pohjoismaiden kartalla, mutta emme ole tottuneet Ruotsissa kaasuun. Meillä ei ole kaasuverkkoja, eikä siten lainsäädäntöä, jonka perusteella voisimme rakentaa kaasuverkkoja, joita tarvitaan vedyn varastointiin ja siirtämiseen”, Sammeli kuvaa.
Lisäksi vetytalouden arvoketjut ovat vielä rakentumassa. Alatossava kuitenkin korosti, että Oulussa luotetaan markkinoiden voimaan.
”Kaupunki ei päätä, onko markkinoita – yritykset tekevät sen. Meidän tehtävämme on varmistaa, että Oulu tarjoaa houkuttelevan toimintaympäristön vetytaloudelle, kuten Oritkarin satama jo tekee”, hän toteaa.
Viime vuoden marraskuussa ranskalainen yritys Verso Energy varasi Oritkarista tontin uudelle tehtaalle, joka tuottaa vetyä ja synteettisiä polttoaineita Oulun satamassa.
”Luomme edellytyksiä sille, että yritykset ovat valmiita investoimaan vetytuotantoon ja luomaan työpaikkoja Ouluun”, Alatossava linjaa.
Edettävä on pala kerrallaan
Vedyn tuotanto itsessään ei ehkä ole työllisyysvaikutuksiltaan vihreän terästuotannon veroinen, mutta Oulun kaupunginjohtaja tietää, että uudesta toimialasta voi syntyä työpaikkoja muutoin.
”Oulun tapa toimia on yhdistää investoijat ja elinkeinoelämä tutkijoihin. Oulun yliopistolla on jo nyt meneillään vetyyn liittyvää tutkimusta, josta voi syntyä jotain kokonaan uutta. Uskon, että tulemme näkemään uusia investointeja ja tutkimuksesta lähteviä uusia yrityksiä lähitulevaisuudessa”, Alatossava vakuuttaa.
Vaikka vetyvallankumouksessa riittää vielä paljon ratkottavaa pohjoisen kunnille, Sammeli ja Alatossava molemmat vakuuttavat uskovansa vedyn mahdollisuuksiin.
”Kokonaisuudessa on vielä paljon ratkottavaa ja joudumme jatkuvasti käsittelemään ja päättämään uusista asioista, joiden seurauksia emme vielä tiedä. Pohjoisen kolonialistista historiaa ei voi myöskään sivuuttaa – luonnonvarojamme on aina hyödynnetty ja taloudelliset voitot on kääritty jossain muualla kuin meillä. Emme halua sen toistuvan, mutta suhtaudumme tähän, kuin söisimme norsua: otetaan pala kerrallaan”, Sammeli naurahtaa.
Keskustelut pohjoisen vetymahdollisuuksista jatkuvat ensi viikolla Oulussa, kun Pohjois-Suomen suurin vetytapahtuma Nordic Hydrogen Week kokoaa yli 1500 osallistujaa. Silloin kuullaan myös lisää Verso Energyn suunnitteleman hankkeen yksityiskohdista.