Valtuustossa käytiin pitkä keskustelu palveluverkosta – neljä kouluyksikköä päätettiin lakkauttaa
Kaupunginvaltuustossa äänestettiin maanantaina useaan otteeseen kouluverkosta, mutta kaupunginhallituksen tekemät pohjaesitykset menivät läpi. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Palveluverkkopäätöksiä tehtiin valtuustossa kaikkiaan yhdeksän. Keiskan, Kuivasojan, Lämsänjärven ja Sanginsuun koulujen lakkauttamisen lisäksi seurataan tilannetta muutamassa muussa koulussa. Takkurannan, Tirinkylän ja Ylikylän koulut jatkavat, mikäli oppilasmäärä ei laske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20. syyskuuta 2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia. Pikkaralan koulu jatkaa toimintaa, jos koulussa on vähintään 20 oppilasta.
Ennen valtuuston kokousta valtuustoryhmien puheenjohtajille jätettiin Oulun pienten koulujen puolesta kerätty kansalaisadressi, johon oli kerätty noin 2500 allekirjoitusta.
Pitkä työ takana
Valtuutetut korostivat, että tehtävät päätökset ovat vaikeita. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sami Pikkuaho arvioi, että ei ole valtuustouransa aikana saanut mistään muusta asiasta yhtä paljon informaatiota.
”Tässä on käyty todella pitkät neuvottelut puolueiden välillä, että on syntynyt kompromissiesitys, jossa toki yksi puolue ei ole mukana. Se on vaatinut aivan valtavan työn”, Pikkuaho sanoi viitaten sivistyslautakunnassa ja kaupunginhallituksissa muokattuihin esityksiin, joissa jotkut kouluista saavat ehdollista jatkoaikaa.
Perussuomalaisten mukaan heitä ei edes kutsuttu puolueiden välisiin kompromissineuvotteluihin. Pikkuahon mukaan taas perussuomalaiset ilmoittivat jo etukäteen, etteivät aio tinkiä linjastaan, jonka mukaan kouluja ei saa lakkauttaa.
”Jos aiotaan löytää isoja säästökohteita, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin suunnata katse sivistyspuolelle ja etsiä sieltä.”
”Olemme hakeneet sivistyspuolelta säästöjä sen takia, että ei ole oikeastaan muuta mahdollisuutta, kun ajatellaan, minkälainen osuus kaupungin budjetista on sivistyspuolella. Jos aiotaan löytää isoja säästökohteita, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin suunnata katse sivistyspuolelle ja etsiä sieltä”, Pikkuaho sanoi ja lisäsi, että nyt tehdyt toimenpiteet eivät tule riittämään suhteessa lapsimäärän vähenemiseen.
Yhdenvertaisuutta korostettiin
Sdp:n valtuutettu Pia Hiltunen sanoi, että nyt toimenpiteiden kohteina olevat kouluyksiköt eivät ole sellaisia, joiden lakkauttaminen kasvattaisi koulumatkat ”aivan kohtuuttomiksi”, vaan uudet koulut ovat muutamien kilometrien etäisyydellä.
”Tämä ei tietenkään poista muutoksen aiheuttamaa huolta perheissä, joita asia koskee, ja se on aivan täysin inhimillistä. Palveluverkkoa on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuus edellä. Olemme tehneet parhaamme valmisteluvaiheessa, jotta koulukyydit turvataan ja kenenkään koulupäivistä ei tule turvattomia, ei edes matkan osalta”, Hiltunen sanoi.
”Pieni koulu ei ole aina paras vaihtoehto lapsen sosiaalisten suhteiden ja kehityksen kannalta.”
Hiltusen mukaan päätöksillä on tarkoitus kantaa vastuuta sekä taloudellisuuden että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannalta, koko Oulun osalta. Hän huomautti, että joissakin kouluissa yhdellä opettajalla on luokassaan 30 oppilasta, enemmän kuin joissain kouluissa yhteensä oppilaita.
”Toinen asia on, että pieni koulu ei ole aina paras vaihtoehto lapsen sosiaalisten suhteiden ja kehityksen kannalta, eikä ole syytä sekoittaa asioita keskenään tai levittää väärää tietoa siitä, että jokaisessa isossa yksikössä koulukiusaaminen olisi normaalia”, Hiltunen sanoi.
Isojen ja pienten koulujen vastakkainasettelu nousi kärkevään keskusteluun toistuvasti. Osa valtuutetuista koki ongelmien kärjistyvän niissä, osa taas piti vastuuttomana isojen yksiköiden mustamaalaamista.
”Oulu on koulukaupunki”
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) korosti, että kaupunki haluaa turvata terveet ja turvalliset oppimisympäristöt kaikille oppilaille ja koulujen henkilökunnalle, ja palveluverkon pitää vastata kasvavan kaupungin tarpeisiin, myös kansainvälisten osaajien näkökulmasta, varhaiskasvatuksesta yliopistotasolle.
”Oulu on koulukaupunki. Meillä on monipuolinen koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkko. Oulussa pienimmässä kouluyksikössä Pikkaralassa käy koulua 21 oppilasta, ja koko Suomen suurimmassa yhtenäisessä peruskoulussa Ritaharjussa puolestaan noin 1520 oppilasta. Pidämme jatkossakin kiinni monipuolisen ja erilaisten koulujen verkoston kehittämisestä. Parhaillaan Oulussa peruskorjataan ja rakennetaan useita kouluja”, Vehkaperä huomautti.
Perussuomalaiset vastustivat
Koulujen lakkauttamisia vastustaneen perussuomalaisten valtuustoryhmän johtaja Jukka Huotari sanoi, että heille tärkeää on, että oululaisten peruspalvelut ovat kunnossa, ja kaikkein tärkeimmät palvelut ovat varhaiskasvatus ja koulu.
”Olemme pitäneet tärkeänä, että etenkin pienillä lapsilla olisi mahdollisuus käydä koulunsa pienissä yksiköissä, joissa riittää välittäviä aikuisia.”
”Viime vuosina koulumaailmasta on kuitenkin kantautunut yhä enemmän surullisia viestejä ja järkyttäviä uutisia. Kiusaaminen ja töniminen on muuttunut raa’aksi väkivallaksi, ja oppimisen ongelmista kärsii yhä useampi lapsi. Siksikin me olemme pitäneet tärkeänä, että etenkin pienillä lapsilla olisi mahdollisuus käydä koulunsa pienissä yksiköissä, joissa riittää välittäviä aikuisia”, Huotari sanoi.
Perussuomalaiset tekivät monia muutosesityksiä päätöksiin, mutta ne eivät menestyneet äänestyksissä. Puolueiden rivit eivät olleet kaikilta osin yhtenäisiä äänestyksissä. Esimerkiksi kokoomuksen Lyly Rajala vastusti vastoin ryhmänsä enemmistön kantaa kaikkia lakkautusesityksiä, ja toisaalta kaikki perussuomalaiset eivät vastustaneet jokaista lakkautusesitystä.
Eniten vastaääniä sai esitys Sanginsuun koulun lakkauttamisesta, kaikkiaan 16. Lakkauttamista vastustaneet valtuutetut jättivät päätöksestä myös eriävän mielipiteen.
Tehdyt palveluverkkopäätökset
Haukiputaan alue:
Kaupunginvaltuusto päätti, että syksyllä 2025 Keiskan oppilaat aloittavat koulun Haukiputaan koulussa ja Keiskan tiloista opetuskäytössä luovutaan. Oppilaaksiottorajojen tarkastelulla tasoitetaan Länsituulen koulun ja Haukiputaan koulun yläluokkien oppilasmääriä.
Päätösesitys hyväksyttiin äänin 52–10. Tyhjää äänesti neljä edustajaa. Poissa 1.
Kaijonharjun suuralue:
Kaupunginvaltuusto päätti, että Kaijonharjun suuralueen päiväkotiverkkoa tarkastellaan jatkossa hankeselvitysten kautta. Hankeselvityksissä huomioidaan erityisesti alueen varhaiskasvatuspaikkojen kapasiteetin riittävyys, Kolistajantien sekä Kuivasrannan päiväkotien tilaelementtien kohtalo ja korvaavat ratkaisut sekä Tuulikellon päiväkodin korvaavat tilaratkaisut. Oppilaaksiottorajojen tarkastelulla tasoitetaan oppilasmääriä alueen koulujen välillä.
Syksystä 2023 Kuivasrannan alueelta oppilaat ohjautuvat Oulun normaalikoulun Linnanmaan yksikköön, mikä helpottanee Ritaharjun koulun tilannetta tulevina vuosina. Ritaharjun pääkoulun tilaelementeistä (vuokratiloja) luovutaan, kun se oppilasmäärien vähenemisen myötä on pidemmällä aikavälillä mahdollista.
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Kello-Kiviniemi-Takkuranta-alue:
Kaupunginvaltuusto päätti, että Takkurannan koulu jatkaa, jos oppilasmäärä ei laske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20.9.2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia. Koulun lakkautuessa oppilaat siirtyvät Kellon kouluun, mikäli oppilaat sinne mahtuvat. Oppilaaksiottorajojen tarkastelulla tasoitetaan Kellon koulun ja Kiviniemen koulun oppilasmääriä.
Päätösesitys hyväksyttiin äänin 55–10. Tyhjää äänesti 1 edustaja. Poissa 1.
Maikkulan alue:
Kaupunginvaltuusto päätti, että Pikkaralan koulu jatkaa toimintaa, jos koulussa on vähintään 20 oppilasta. Mikäli koulun oppilasmäärä laskee alle 20 oppilaan, koulu lakkautetaan normaalin käytössä olevan menettelyn mukaisesti. Koulun jatkumista perustellaan koulun sijainnilla, kaavoitushankkeilla ja kiinteistön tämän hetken kunnolla.
Lämsänjärven yksikön koulutiloista luovutaan oppilasmäärän pienentyessä siten, että oppilaat mahtuvat Knuutilankankaan tai Kastellin kouluun ja ottaa tilat esimerkiksi varhaiskasvatuksen käyttöön viimeistään 1.8.2026. Kastellin ja Knuutilankankaan alueen oppilaat ohjautuvat Knuutilankankaan ja Kastellin kouluihin. Tulevaisuudessa oppilaaksiottorajojen tarkastelulla tasoitetaan alueen koulujen oppilasmääriä ja varmistetaan tarkoituksenmukaisten opetusryhmien muodostuminen.
Päätösesitys hyväksyttiin äänin 60–6. Poissa 1.
Pateniemi-Rajakylän alue:
Kaupunginvaltuusto päätti, että syksystä 2024 Kuivasojan sivukoulun oppilaat siirtyvät Rajakylän pääkouluun Pateniemen lukiolta syksyllä 2023 vapautuneisiin tiloihin. Kuivasojan koulun tiloja hyödynnetään Pateniemen koulun Herukan yksikön väistötiloina Herukan peruskorjaus ja uudisrakentamisen ajan vuosina 2024–2026. Kuivasojan tiloista luovutaan sen jälkeen opetuskäytössä, kun Pateniemen alakoulun väistötarve päättyy. Oppilaaksiottorajojen tarkastelulla tasoitetaan tarvittaessa Pateniemen koulun ja Rajakylän koulun oppilasmääriä. Pateniemi-Rajakylä-Herukka-alueen päiväkotiverkkoa tarkastellaan jatkossa hankeselvityksen kautta.
Päätösesitys hyväksyttiin 60–6. Poissa 1.
Sanginsuun erillisselvitys:
Kaupunginvaltuusto päätti, että Myllyojan koulun Sanginsuun yksiköstä luovutaan 1.8.2024 alkaen ja oppilaat sekä koulun henkilökunta sijoittuvat Myllyojan pääkoulun yhteyteen. Huoltajilla on mahdollisuus hakea toissijaista oppilaspaikkaa myös muista kouluista.
Päätösesitys hyväksyttiin äänin 48–16. Tyhjää äänesti 2 edustajaa. Poissa 1.
Tirinkylän ja Ylikylän koulut:
Kaupunginvaltuusto päätti, että Tirinkylän kouluyksikkö jatkaa, jos oppilasmäärä ei laske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20.9.2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia. Kouluyksikön lakkautuessa oppilaat siirtyvät Alakylän kouluun, mikäli oppilaat sinne mahtuvat. Ylikylän kouluyksikkö jatkaa, jos oppilasmäärä ei laske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20.9.2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia. Kouluyksikön lakkautuessa oppilaat siirtyvät Huttukylän tai Kiiminkijoen kouluun sen uudisrakennuksen valmistuttua ja mikäli oppilaat sinne mahtuvat.
Päätösesitys hyväksyttiin äänin 54–10. Tyhjää äänesti 2 edustajaa. Poissa 1.
Yli-Iin alue:
Kaupunginvaltuusto päätti, että Yli-Iin suuralueen palvelut järjestetään jatkossa keskitetysti Yli-Iin keskuksen tuntumaan muodostuvassa monitoimitalossa ja sen ympärillä. Varhaiskasvatus-, nuoriso- ja kirjastopalvelut sijoittuvat monitoimitalon yhteyteen sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut sen välittömään läheisyyteen. Alueen perusopetuspalvelut toteutetaan edelleen Yli-Iin yhtenäisperuskoulussa, jonka läheisyyteen monitoimitalo asemoituu.
Liikuntakeskus Vorellin viereiselle tontille valmistuvan monitoimitalon myötä sekä kirjaston että Muurahaisen päiväkodin ja koulun rivitaloon sijoittuvan päiväkodin tiloista luovutaan. Kirjastorakennus on tarvittaessa mahdollista siirtää kiinteistöjalostukseen.
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Ylikiimingin alue:
Kaupunginvaltuusto päätti, että Ylikiimingin suuralueen kokonaispalveluverkko muodostetaan kahden monitoimitalon, Ylikiimingin ja Vesalan, yhteyteen sisältäen varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut sekä kirjasto- ja liikuntapalvelut. Palveluverkko muodostaa palvelukokonaisuuden alueen asukkaille sekä lapsille ja nuorille yhtenäisen kasvun ja opin polun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Suuralueen kirjasto- ja nuorisopalvelut sekä kuntosali osana liikuntapalveluja sijoittuvat Ylikiimingin yhtenäisperuskoulun ja päiväkodin yhteyteen valmistuvaan uudisrakennukseen, josta muodostuu Vesalan monitoimitalon ohella Ylikiimingin palvelut kokoava monipalvelukeskus.
Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.
Kaikkien alueiden osalta päätettiin lisäksi, että jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota maankäytön ja kaavoituksen edellytyksiin tukea palveluverkkoselvityksessä esillä olevien alueiden asukasmäärän lisäämistä ja kehitystä. Opetuskäytöstä poistettujen koulutilojen sekä piha- ja liikunta-alueiden kuntalaiskäyttö ja ylläpito suunnitellaan kokonaisuus huomioiden niiden hallintokuntien tai toimijoiden yhteistyönä, jotka vastaavat tiloista ja alueista.
