Valtuusto pui budjettia – tuloveron nostaminen kiinteistöveron sijaan tuo kaupungin kassaan ensi vuonna 1,68 miljoonaa euroa
Valtuuston uusi istumajärjestys uusitussa valtuustosalissa on herättänyt keskustelua. Puheenjohtaja Jarmo J. Husson mukaan sitä saatetaan muuttaa lähiaikoina. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunginvaltuusto jatkoi maanantaina ensi vuoden talousarvion ja tulevien vuosien toimintasuunnitelman käsittelyä. Budjetti on määrä lyödä lukkoon 9. joulukuuta.
Oulun kaupunginvaltuusto päätyi kahden viikon takaisessa kokouksessaan nostamaan ensi vuoden kunnallisveroprosenttia 0,2 prosenttiyksiköllä 8,1 prosenttiin. Maanantaina budjettikäsittelyä jatkettiin menopuolen perkaamisella.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava pohjusti valtuuston keskustelua toteamalla, että edellisessä kokouksessa äänestyksen jälkeen syntynyt tuloveron korotus tuo kaupungille ensi vuonna 1,68 miljoonaa euroa enemmän verrattuna kaupunginjohtajan pohjaesitykseen, jossa tuloveroprosentti olisi pidetty ennallaan 7,9 prosentissa ja lisätulot olisi saatu kiinteistöverojen nostoilla.
”Vuodella 2026 ennakoitu lisäys on 3,58 miljoonaa euroa ja vuodelle 2027 3,72 miljoonaa euroa. Eli sillä päätöksellä tälle suunnittelukaudelle saadaan verotuloja lisää noin yhdeksän miljoonaa euroa verrattuna alkuperäiseen pohjaesitykseen.”
Lisätuloista huolimatta Alatossava vetosi valtuustoon, että alkuperäiseen budjettiesitykseen tehdyistä menosopeutuksista pidetään kiinni.
”Vain tällä tavalla saamme kaupungin talouden tasapainoon suunnittelukaudella. Talouden tasapainoon saaminen on tärkeää, koska vain taloudellisesti vahva kaupunki pystyy hoitamaan velvoitteensa ja tehtävänsä ja ennen kaikkea huolehtimaan kaikista kaupunkilaisista.”
Valoa synkkyyteen?
Alatossava totesi, että yleinen taloustilanne on pitkään ollut ”aika hyytyneessä” tilassa, palkkojen ostovoima heikentynyt ja investointihalukkuus lähennellyt nollaa.
”Ajat ovat edelleen vaikeat, vaikka ennustukset lupaavatkin, että valoisampaa kohti oltaisiin menossa”, Alatossava sanoi viitaten syksyn talousennustuksiin vuosille 2025 ja 2026. Kuntien talous taas on heikentynyt ja on erityisen huono ensi vuonna.
”Oulussa tapahtuu tällä hetkellä sekä positiivisia että negatiivisia asioita. Juuri eilen laskeskelin viimeisimpiä väestötilastoja, ja väestö kasvaa tänä vuonna ensisijaisesti muuttoliikkeen ansiosta noin kahdentuhannen asukkaan verran. Se on vähemmän kuin viime vuonna, mutta pitemmällä katsauksella parempaa keskitasoa.”
Vastapainoksi syntyvyys on edelleen laskenut.
”Silti Oulu on yksi niistä harvoista kunnista, joissa viime vuonna tapahtui luonnollista väestönkasvua.”
Positiivisista asioista Alatossava mainitsi myös yritysten huomattavat investoinnit kaupunkiin sekä korkeakoulujen hyvällä tasolla säilyneen vetovoiman.
Huolia Oululle aiheuttavat Alatossavan mukaan etenkin nuorten kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvät ongelmat, jotka kertautuvat muun muassa taloudellisina toimeentulohuolina, elämänhallinnan puutteena ja näköalattomuutena.
”Korkea nuorisotyöttömyys on Oulussa pitkään jatkunut ongelma”, Alatossava totesi ja näki vuodenvaihteen TE-uudistuksen haasteena sen, miten nuorisotyöttömyyteen pystytään vaikuttamaan.
Kymmenien miljoonien säästöt haussa
Jo kaupunginhallituksen käsittelyssä kaupunginjohtajan budjettiesityksen yksityiskohtiin tehtiin kaikkiaan yli 20 muutos- ja tarkennusesitystä, ja kaupunginvaltuusto teki niitä maanantaina vielä runsaasti lisää.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) totesi, että kaupunginjohtajan budjettiesitys on kunnianhimoinen. Päämääränä on, että tuloverojen maltillisella korotuksella ja käyttötalouden tasapainotuksella päästään kolmen vuoden aikana takaisin ylijäämäiseen tulokseen, vaikka investointeihin kuluu satoja miljoonia euroja.
”Käyttötalouden tasapainotus on kova savotta meille kaikille. Kolmen vuoden aikana on tehtävä rakenteellisia muutoksia muun muassa palveluverkkoon ja löydettävä pysyviä säästöjä yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Suurin säästösumma kohdistuu valitettavasti koulutukseen ja sivistykseen. Jo ensi vuodelle sivistystoimen hallinnonalalta on löydettävä lähes 12 miljoonan euron säästöt”, Vehkaperä totesi.
Kaupunginhallitus oli jo lisännyt kaupunginjohtajan esitykseen muun muassa 50 000 euron vuotuisen lisäsäästötavoitteen kaupunginvaltuustolle ja -hallitukselle, kaupungin avustuksen mahdollisen Heinäpään jalkapallostadionin rakentamiseen sekä periaatepäätöksen yli 75-vuotiaiden omakotikiinteistöjen liittymien aurauksesta.
Äänestyksen jälkeen kaupunginhallitus esitti myös, että huhtikuun loppuun 2025 mennessä toteutetaan kaupungin hallinnon selvitys, jossa pyritään löytämään hallintokunnittain työn tehostamisen ja henkilötyövuosien vähentämisen mahdollisuuksia.
Lisäsäästöjä vaadittiin
Perussuomalaisten ryhmän mielestä esitetyt menosopeutukset ja selvitykset eivät ole riittäviä toimia, vaan se esittää kymmenen miljoonan euron verran lisää toimintamenojen sopeutuksia ja hallinnon henkilöstön sopeuttamisohjelmaan viiden miljoonan euron säästötavoitetta, johtaja-, päällikkö-, esimies- ja asiantuntijatehtäviin kohdentaen.
Kokoomus taas esittää kaupungin 500 miljoonan euron kokonaishankintoihin vähintään viiden prosentin säästövaatimusta, jolla voitaisiin saada kymmenien miljoonien eurojen säästöt.
Valtuustossa virisi jälleen vilkasta keskustelua etenkin koulutussäästöistä, mutta myös esimerkiksi baanainvestointien jäädyttämisestä, kaupunkipyörien tarpeellisuudesta ja kaupunginvaltuuston henkilömäärän pienentämisestä.
Talousarviosta ja säästöistä ei vielä päätetty, vaan asian käsittely jatkuu äänestyksillä valtuuston kokouksessa 9. joulukuuta.
Mun Oulu julkaisee viime vuosien tapaan tulevina päivinä kaikkien valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuorot valtuuston talousarviokäsittelystä.
