Vaikeaa ja tavallista mandariinikiinaa äännetään Oulu-opistossa

Kevätkupletteihin on kiinalaisen uuden vuoden kunniaksi kirjoitettu kiinalaisia värssyjä ja mietelauseita. Mandariinikiinan opettaja Hongmei Zeng-Kivelä kertoo, että ne ripustetaan ovenpieliin Kiinassa tammikuun lopun ja helmikuun alun välillä. Opiskelija Simo Näyhä on saanut kevätkupletit Taiwanista. Kuvat: Sirpa Tarkkinen

Julkaistu: Kirjoittaja: Annu Maarit Höttönen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Kiinaa puhuu 1,4 miljardia ihmistä ja noin kahdeksan miljoonaa kiinalaista puhuu mandariinikiinaa. Sitä myös yleensä käytetään Kiinassa opetuskielenä.
Mandariinikiina on suomen ohella usein luokiteltu yhdeksi maailman vaikeimmista kielistä.

Kiinassa puhutaan yli sataa kieltä. Lisäksi melkein jokaisessa kiinalaisessa kaupungissa on oma murteensa.

Näin kertoo Hongmei Zeng-Kivelä, joka opettaa mandariinikiinaa Oulu-opistossa. Hän tuli Ouluun kymmenen vuotta sitten opiskelemaan kansainvälistä liiketoimintaa Keski-Kiinasta Hunan provinssista.
 

Kiinan kielen näkyvimpiä elementtejä ovat merkit, joita kymmeniätuhansia.

”Niitä emme alkeistunneilla opettele vaan keskustelemme äänteillä”, huomauttaa Zeng-Kivelä.

Mandariinikiinan puhuminen tapahtuu tooneilla eli sanoja muodostetaan äänteiden nousuilla ja laskuilla. Yksi tavu vastaa yhtä sanaa. Sanojen merkitykset tulevat sanojen painoista. Alussa on opittava sellaisia äänteitä, joita suomessa ei ole.

”Puhuminen tuo opiskeluun motivaatiota”, toteaa Zeng-Kivelä ja kertoo esimerkin omasta tyttärestään. ”Vielä viisivuotiaana hän ei puhunut kiinaa mutta kun löytyi kiinalainen ystävä, alkoi kiina sujua heti.”

Me opiskelemme kiinaa, kirjoitti mandariinikiinan opettaja Hongmei Zeng-Kivelä.

Simo Näyhä opiskelee kiinaa toista vuotta Oulu-opistossa siitäkin syystä, että se on ”maailman tavallisin kieli”.

Hän on lääketieteen vierailevana professorina kulkenut Bangkokin yliopiston kampuksella. Kiinan opinnot Näyhä aloitti 60-luvulla Turussa lääketieteen opintojen ohessa. Lisäksi Näyhä on opiskellut ranskaa, viroa ja venäjää.

”Viroa voi opiskella itsekseenkin, mutta kiinaa ei, koska se vaatii oikeaa lausumista, puhumista. Kiina on myös eksoottista ja erilaista. Indoeurooppalaiset kielet ovat kaikki vähän samanlaisia”, Näyhä miettii.

Kielen opiskelu tuntuu myös palkitsevalta. Mukavinta on, kun vähitellen oppii – ja sitten sitä oppimista ihmettelee vähän itsekin.

”Kun tapasin muutama vuosi sitten kolme kiinalaista tyttöä, he ymmärsivät mitä sanoin!” Näyhä iloitsee.

Heprean opiskelijoita Rovaniemeltä Jerusalemiin

Mandariinikiinaa opiskelee Oulu-opistossa 17 opiskelijaa. Lisäksi yhteensä 385 opiskelijaa osallistuu opistolla Suomessa harvinaisten kielten kursseille. Niitä ovat heprea, Uuden Testamentin kreikka, korea, portugali, pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame, norja, japani, viro, kreikka, arabia, viittomakieli ja viittomat puheen tukena.  

Yhteensä Oulu-opiston kurssivalikoimassa on 23 kieltä. Opisto on myös kansalaisopistojen joukossa kärkipäässä kielivalikoimallaan.

”Syitä opiskella harvinaista kieltä ovat esimerkiksi sukulaisuus- tai ystävyyssuhteet, matkustaminen, kiinnostus johonkin kulttuuriin ja kieleen, työmahdollisuudet sekä halu kehittää itseään ja aivojaan. Kielten tunnit ovat myös sosiaalista kanssakäymistä ja usein syntyy ystävyyssuhteita”, kertoo kielten päätoiminen vastuuopettaja Minna Hukkanen. ”Eräistä pitkäaikaisista kurssini opiskelijoista tuli myös aviopari.”

Heprea pidetään verkkokurssina ja opiskelijoita siinä on Rovaniemeltä Jerusalemiin. Verkko-opiskelu vetää Hukkasen mukaan opiskelijoita muutenkin hyvin.

Noin kolmasosa Oulu-opiston kielten opettajista tarjoaa etäosallistumismahdollisuuden kursseilleen. Japanin kurssilla on opiskelija Kyprokselta, ranskan kursseilla opiskelijat Luxemburgista ja Ranskasta, kreikan kurssilla Kreikasta ja koltansaamen kurssilla Tukholmasta. Suomessa kielten verkkokursseille on osallistujia Helsingistä ja Turusta Suomen Lappiin.

Englanti ja erityisesti espanja ovat olleet kieliopintoja kestosuosikkeja pitkään. Ruotsin opiskelijamäärä on tuplaantunut viime vuosina.

”Maailmantilanne on vaikuttanut hieman esimerkiksi venäjän opiskelijoiden määrään, mutta en näe meillä selvää hiipumista missään kielessä”, sanoo Hukkanen.