Uudet asuinalueet nousevat Hiukkavaaraan – Vanhan Hiukkavaaran keskuksen kulttuuritoimijoiden käytössä olevat kasarmirakennukset säilyvät
Hiukkavaarassa on tehty rakennustöitä vuodesta 2011 alkaen. Kuvassa on Hiukkavaaran uusia rakennuksia. Kuva: arkisto/Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Vanhan Hiukkavaaran pohjoisosassa sijaitseva Jääkärinkangas on metsäinen alue, jossa on liikuntareittejä. Tästä alueesta on nyt raivattu asuinalueelle tarkoitettu osa. Sinne on määrä rakentaa pientalovaltainen asuinalue, jossa voi olla 240 uutta asuntoa ja uusia asukkaita noin 730.
Asemakaava-arkkitehti Leena Kallioniemi kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista arvioi, että Jääkärinkankaan asuinalue valmistuu muutamassa vuodessa.
”Jääkärinkankaan kunnallistekniikka on rakenteilla. Ensimmäiset omakotitalot on luovutettu. Tonttien luovuttaminen jatkuu ja valmistunee nopealla aikataululla muutamissa vuosissa. Hiukkavaara on erityisen suosittu kohde”, hän kertoo.
Jääkärinkankaalle suunnitellaan myös monitoimitaloa. Siinä on määrä olla tilat peruskoululle, päiväkodille, nuorisopalveluille, kirjastolle ja yhteisöpalveluille.
”Jääkärinkankaan monitoimitalon hankeselvitys on valmistunut ja siinä on arvioitu, että rakentaminen voisi mahdollisesti alkaa keväällä 2024 ja valmista voisi olla tammikuussa 2026, riippuen päätöksenteosta”, Kallioniemi kertoo.
Kasarmialue säilyy
Hiukkavaarassa on tehty rakennustöitä vuodesta 2011 alkaen. Hiukkavaaran alueita ovat Kivikkokangas, Soittajankangas, Vaskikangas, Hiukkavaaran keskus, Jääkärinkangas, Vanhan Hiukkavaaran keskus, Sarvikangas, Vanhan Hiukkavaaran eteläinen osa, Mustikkakangas, Puolukkakangas ja Kanervakangas.
Kivikkokangas, Soittajankangas ja Vaskikangas on jo rakennettu, minkä lisäksi Hiukkavaaran keskus on jo pitkälle rakenteilla ja myös Jääkärinkangas on rakenteilla. Hiukkavaaran muiden alueiden asemakaavat eivät ole vielä valmiita.
”Vanhan Hiukkavaaran keskuksen ja Sarvikankaan asemakaavat ovat valmisteilla. Vanhan Hiukkavaaran eteläisen alueen asemakaavan laatimista ei ole aikataulutettu, mutta se käynnistynee lähivuosina. Mustikkakankaan, Puolukkakankaan ja Kanervakankaan aikataulut ovat vielä avoinna”, Leena Kallioniemi kertoo.
Hiukkavaara tunnetaan vanhasta kasarmialueesta. Kallioniemen mukaan nämä kulttuurihistorialliset arvokkaat rakennukset säilyvät. Hiukkavaaran kasarmialue on ollut kulttuuritoimijoiden käytössä kymmenen vuoden ajan.
Hiukkavaarasta kehitetään aluekeskus
Hiukkavaaraa koskevassa suunnittelussa on asetettu tavoitteeksi, että siitä tulee kaupunkimainen pientaloalue, jossa on monipuoliset aluekeskuksen palvelut. Suunnitelmassa arvioidaan, että vanhan kasarmialueen ympäröivälle alueella on määrä tulla noin 20 000 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että uusia asuntoja olisi rakennettava noin 9 500.
Hiukkavaaran kehittämisen tueksi on valmistunut vuonna 2014 Suomen ensimmäinen talvikaupunkistrategia. Sen avulla Hiukkavaarasta on määrä rakentaa kaupunginosa, jossa talven ja muiden vuodenaikojen ominaisuudet on huomioitu. Talvikaupunkistrategian laativat yhteistyössä Oulun kaupunki, Oulu yliopisto, Hartela-Forum Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja Sonell.
Hiukkavaara kuului aluksi Oulujoen kuntaan
Ouluun sijoitettiin pysyvä puolustusvoimien varuskunta toisen maailmansodan viimeisenä vuonna 1945, jolloin Jalkaväkirykmentti 1 saapui kaupunkiin. Tämä rykmentti majoitettiin Intiön vanhaan kasarmiin ja Laanilan parakkikylään. Rykmentti muuttui Pohjan Prikaatiksi myöhemmin.
Oulun kasarmi oli liian ahdas Pohjan Prikaatille, joten puolustusvoimat lunasti Oulujoen maanviljelijöiltä noin tuhannen hehtaarin alueen 1950-luvun alussa. Oulujoen kunta sijaitsi Oulun etelä- ja itäpuolella.
Hiukkavaaran kasarmialue rakennettiin vuosina 1955–63. Pohjan Prikaati siirtyi Hiukkavaaran kasarmirakennuksiin, minkä jälkeen Pohjanmaan Tykistörykmentti siirtyi Oulun kasarmille.
Puolustusvoimien toimintaa supistettiin Oulussa 1990-luvulla, kunnes lopulta koko Pohjan Prikaati päätettiin lakkauttaa. Se koulutti viimeiset varusmiehet vuonna 1998, ja sen toiminta päättyi saman vuoden lopussa. Hiukkavaaran varuskunta-alue on siirtynyt sittemmin siviilikäyttöön.
Oulu sai koko Hiukkavaaran
Kun Hiukkavaarasta tuli varuskunta-alue, se oli osa Oulujoen kuntaa vielä koko 1950-luvun ajan. Myllyojan, Korvensuoran ja Haapalehdon asukkaat olivat kuitenkin lähettäneet valtioneuvostolle vuonna 1951 ehdotuksen, että kyseiset alueet liitettäisiin Oulujoen kunnasta Oulun kaupunkiin. He vetosivat siihen, että Oulun kaupunki pystyisi järjestämään palvelut paremmin.
Hallitussihteeri Erkki Jänne laati 1950-luvun loppuun mennessä ehdotuksen alueliitoksesta. Hän puolsi sitä, että Myllyoja, Haapalehto ja Korvensuora liitettäisiin Ouluun. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi selvityksen 19. toukokuuta 1959, mutta se esitti ehdotettuun rajaan tarkistusta, koska hallitussihteeri Jänteen ehdotuksessa Hiukkavaara olisi jaettu Oulun kaupunkiin ja Oulujoen kuntaan kuuluviksi osiksi.
Oululaisten mukaan Hiukkavaaraa ei tullut jakaa kahtia, vaan koko puolustusvoimien alue tuli liittää Oulun kaupunkiin. Lopulta valtioneuvosto päätti 2. kesäkuuta 1960, että Myllyoja, Haapalehto, Hiukkavaara liitettäisiin Oulun kaupunkiin tammikuusta 1961 alkaen. Samalla myös Kuivasjärvi liitettiin Haukiputaan kunnasta Oulun kaupunkiin.
