Tutkimus: Yli 70 prosenttia haluaa tehdä jatkossakin etätöitä

Peräti yli 70 prosenttia etätöitä tehneistä haluaisi jatkaa samalla tyylillä. Kuva: Oulun kaupungin kuva-arkisto

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Yli 70 prosenttia työelämässä olevista haluaisi tehdä jatkossakin etätöitä.

”Eniten etätöitä haluavat tehdä ne, joilla on siitä kokemuksia. Tämä kertoo, että kokemukset monipaikkatyöstä ovat valtaosin myönteisiä”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Kuluneen vuoden aikana etätöitä teki noin 1,15 miljoonaa suomalaista eli noin puolet työllisistä. He tekivät keskimäärin noin 70 etätyöpäivää viime maalis-joulukuussa, käy ilmi Yrittäjien teettämästä Työelämägallupista. Kyselyyn vastasi 1061 työelämässä olevaa.

Hybridi sai suosiota

15 prosenttia työllisistä haluaisi tehdä jatkossa etätöitä koko ajan ja 36 prosenttia osan viikosta. 21 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi. Niistä, jotka ovat jo tehneet etätöitä, 81 prosenttia haluaisi tehdä niitä myös jatkossa. Eniten kannatusta on yhdistelmämallilla: välillä etänä, välillä työpaikalla.

”Tulevaisuuden työelämän suosikki on hybridityö: työtä tehdään vaihdellen työpaikalla, kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Tämä on hyvä malli myös monelle työnantajalle”, Pentikäinen summaa.

”On kiinnostavaa, että etätöitä halutaan tehdä sitä enemmän, mitä isommasta työyhteisöstä on kysymys. Erityisen paljon etätyöhaluja on valtiolla ja järjestöissä. Näissä on usein työtehtäviä, joita voi hyvin hoitaa etänä.”

Mökille töihin

Viidennes haluaisi tehdä monipaikkatyötä vapaa-ajan asunnossaan.

”Tämä on suuri mahdollisuus mökkipaikkakunnille luoda uutta työtä ja hyvinvointia”, Pentikäinen huomauttaa.

Työmatka-aikaa säästyi etätyöntekijöillä keskimäärin noin 50 minuuttia vuorokaudessa, mikä tarkoittaa kansantalouden tasolla noin 2,75 miljoonaa vuorokautta.

”Tämä on merkittävä ajansäästö, ja antaa monelle mahdollisuuksia käyttää aikaansa muihin asioihin, vaikka perheen kanssa, opiskeluun tai liikuntaan. Tällä voi olla suuri vaikutus hyvinvointiin”, Pentikäinen toteaa.

Enemmän plussaa kuin miinusta

”Monipaikkatyön saldo koetaan kiistatta positiiviseksi: työn itsenäisyys on kasvanut, työtyytyväisyys on lisääntynyt, oman työn hallinta on kasvanut, tuottavuus on parantunut ja kiire on vähentynyt. Nämä ovat suuria asioita. Toki on myös kielteisiä kokemuksia.”

Tulokset ovat monelta osin hieman heikentyneet edellisestä, elokuussa tehdystä kyselystä.

”Jatkuva etätyö myös väsyttää ja on kaipuuta työyhteisöön. Kokemukset monipaikkatyöstä ovat kuitenkin selvästi positiivisella laidalla”, Pentikäinen vertaa tuloksia.

”Etätyö näyttää vähentävän työajan merkitystä sekä vaikeuttavan työ- ja vapaa-ajan erottamista. Se on myös kasvattanut johdon ja esimiesten merkitystä sekä lisännyt sitoutumista työnantajaan. Nämä korostuvat naisilla.”

Jopa 72 prosenttia kokee, että työnantajan suhtautuminen on ollut myönteistä.

”On erinomaista, että työnantajat suhtautuvat etätyömahdollisuuksiin myönteisesti.”

Nuoret tarvitsevat tukea etätyössä

Nuorilla näyttää olevan eniten ongelmia etätyöajan työ- ja perhearjessa. Heillä myös työn itsenäisyyden kokemus on eniten lisääntynyt. Samalla tuottavuuskokemukset ovat muita heikommat ja sitoutuminen työnantajaan on vähentynyt eniten.

”Tämä on ymmärrettävää. Nuorille työntekijöille pitää antaa riittävästi tukea”, Pentikäinen sanoo.

Etätyöllä on myös varjonsa. Se on vähentänyt liiketoimintaa ja asiakasvirtoja alueilla, joilta etätyöntekijät ovat siirtyneet pois.

”Korona vei turistiasiakkaita ja monipaikkatyö vie muita asiakkaita. Tällä on kohtalokkaita vaikutuksia monen liiketoimintaan. Tämä näkyy mm. Helsingin keskustassa, jonka asiakasvirtoja monipaikkatyön kasvu on vähentänyt”, Pentikäinen sanoo.