Tutkimus: Kotiseuturakkaus on tärkein syy, miksi nuoret haluavat pysyä Oulussa
Monet oululaiset nuoret haluavat pysyä kaupungissa, jos vain opiskelu- ja työasiat järjestyvät. Kuva: Pasi Rytinki
Oululaisnuorten ajatuksia tutkittiin osana E2 Tutkimuksen toteuttamaa Nuorten hyvä elämä -tutkimushanketta, jonka loppuraportti on nyt julkaistu. Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa selvitettiin maaliskuussa tehdyissä kyselyissä ja ryhmähaastatteluissa 20–29-vuotiaiden nuorten aikuisten ilon- ja huolenaiheita. Tutkimusta ovat tukeneet muiden muassa Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto.
Oulussa nuoret nimesivät luonnollisesti työn ja opinnot syiksi harkita poismuuttoa Oulusta, mutta muitakin työntäviä tekijöitä haastatteluissa ilmeni. Osa nuorista perusteli muuttoaikeitaan myös vedolla paikkakunnalle, jossa olisi rauhallisempaa tai kauniimpi luonto. Lisäksi mainittiin kaipuu suvaitsevaisempaan ilmapiiriin.
Oululaisnuorten mukaan työ- ja opiskelupaikkojen vähyys ja palveluiden ongelmat rajoittavat hyvää elämää Oulussa. Monet tukipalveluiden piirissä olevat nuoret toivat haastatteluissa esiin, että paikallisten mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja toiminnassa on ongelmia. Fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret aikuiset korostivat vammaispalveluiden puutteita.
Maanlaajuisesti yli puolet 20–29-vuotiaista (53 %) kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Nuorten toiveiden kärjessä ovat parisuhde, mielekäs työ, toimeentulo, hyvinvointi ja läheiset ystävät. Alle 40 prosentille lasten saanti on tärkeimpien tavoitteiden joukossa.
Enemmistö (63 %) nuorista aikuisista kokee turvallisuuden tunteensa heikentyneen Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
Enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että korona on lisännyt heidän ikäryhmänsä pahoinvointia. Vajaa puolet (44 %) kokee, että korona on heikentänyt heidän tulevaisuudenuskoaan. Toisaalta osa nuorista pitää myönteisenä koronan tuomaa etäopiskelua, uusia harrastusmahdollisuuksia ja oman elämän arvostuksen vahvistumista.
Nuorten hyvä elämä -hankkeen on toteuttanut E2 Tutkimus. Työtä ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska Kulturfonden, STTK ry, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Vaasan kaupunki, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Väinö Tannerin säätiö ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto.