Tutkimuksen mukaan kaupunkilaiset kokevat, että Oulu on oikealla tiellä – uskoa tulevaisuuteen on silti vielä vahvistettava
Vetovoimatutkimuksessa selvitettiin, mitä oululaiset ajattelevat kaupungin strategisista linjauksista ja mitä he itse pitävät tärkeänä. Kuva: Harri Tarvainen
Oulun kaupungin teettämä strategisen suunnan vetovoimatutkimus on julkaistu. Tutkimuksen tulosten pohjalta päättäjien on mahdollista paremmin tulkita kuntalaisten tulevaisuuden toiveita ja vaikuttaa Oulun kaupungin strategiseen suuntaan. Tutkimuksen mukaan kaupunkilaiset kokevat Oulun olevan oikealla tiellä heille tärkeiden asioiden suhteen, mutta luottamuksessa kaupungin kehityshankkeiden ja kansainvälisyyden suhteen on vielä parantamisen varaa.
Kun kaupunkilaisilta kysyttiin Oulun vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä, vastauksissa nousivat esiin hyvin arkiset perusasiat, kuten laadukas koulutus, terveellinen elämä, turvallisuus, palvelut ja liikkuminen.
Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihanke vahvistaa vastaajien mielestä selvästi kaupungin vetovoimaa. Kulttuuri-ilmastonmuutoksen odotetaan tuovan Ouluun lisää kaupunkikulttuuria, taidetta, luovuutta, kestävää matkailua ja kansainvälistä tunnelmaa.
”Oulu2026-hanke tulee jo tänä ja ensi vuonna näkymään kaupunkikuvassa paljon aikaisempaa enemmän. Liikenneyhteyksien kautta Oulun kansainvälisyys saa uuden nosteen esimerkiksi siinä, että kansainvälisten lentoyhteyksien määrä tulee kasvamaan. Tällä hetkellä Oulusta voi lentää esimerkiksi suoraan Saksaan. Nyt tehdään työtä sen eteen, että muitakin lentoyhteyksiä Oulusta valmistuu. Junayhteys Ruotsiin on valmistumassa vuoden 2024 lopulla. Nämä lisäävät Oulun saavutettavuutta ja valmistavat meitä Oulun kulttuuripääkaupunkivuoteen”, Oulun kaupungin viestintä-, tapahtuma- ja markkinointijohtaja Mikko Salmi sanoo.
Oikealla tiellä
Vs. konsernijohtaja Kari-Pekka Kronqvistille vetovoimatutkimuksesta jää mieleen positiivisena laadullisen tutkimuksen näkökulma, joka täydentää kaupunkistrategian seurantaindikaattoreista saatavaa tietoa.
”Mielipiteet kaupunkilaisilta täydentävät meillä jo aiemmin kerättyä dataa. Positiivinen asia on, että vastaajat näkevät kaupunkistrategian painopisteet, jopa tuntematta dokumenttia kaupunginvaltuuston hyväksymästä kaupunkistrategiasta. Loppuviesti vetovoimatutkimuksesta on, että olemme kaupunkistrategiassa oikealla tiellä kuntalaisille tärkeissä asioissa, ja tämä on samansuuntainen valtuuston hyväksymän kaupunkistrategian kanssa”, Kronqvist tiivistää.
”Oulu on hiilineutraali vuonna 2035” -väittämä jakaa selvästi vastaajien mielipiteitä. Hiilineutraaliudessa kaupunki panostaa kestävään infrastruktuuriin, vastuulliseen rakentamiseen, ilmastoystävällisen joukkoliikenteen tukemiseen, kiertotalouden edistämiseen ja hiilinielujen kasvattamiseen. Oulu haluaa edistää ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja ja lähiympäristön luontomatkailua sekä panostaa viheralueiden ja luontoreittien parempaan saavutettavuuteen.
Kronqvist kiinnittääkin huomiota hiilineutraaliuteen liittyviin tutkimusvastauksiin.
”Herää kysymys, miksi tämä jakaa selkeästi mielipiteitä: onko hiilineutraaliutta kohti meneminen kaikilta osin sosiaalisesti kestävää ja siten vastaajien mielestä reilua kaikille? Onko taustalla vastauksissa ihmisten arkeen vaikutus, kun olemme murrosvaiheessa hiilineutraalius-tavoitteeseen pääsemiseksi vuoteen 2035 mennessä?” Kronqvist pohtii.
Oulu on Suomen yritysmyönteisin kunta – tavoitteeseen vastaajat suhtautuvat myönteisesti. Valtaosa vastaajista pitää Oulua yritysmyönteisenä kuntana. Elinkeinoelämä, yrittäminen, työpaikat ja investoinnit nähdään alueen kehityksen elinehtona.
Tulevaisuudenuskoa vahvistettava
Negatiivisena asiana vetovoimatutkimuksesta nousee esiin se, että vain pienellä osalla vastaajista on tulevaisuudenuskoa kaupungin kehityshankkeiden toteutumiseen ja kansainväliseen kehitykseen. Tähän tarvitaan Salmen mukaan kuntalaisten luottamuksen vahvistamista. Oululaiset pitävät kaupunkistrategian tavoitteita kuitenkin oikeansuuntaisina.
”Minusta olennaista on, että kaupunki kertoo ja viestii konkreettisesti niistä asioista, mitä kaupunkikehityksessä tapahtuu. Hyvänä esimerkkinä voisi mainita, että Nallikarin kehitys on lähtenyt hienosti liikkeelle ja Aalto-huoneistohotelli valmistui, ja nämä luovat positiivista tulevaisuudenuskoa. On tärkeä välittää viestiä, kun asiat valmistuvat ja päätökset menevät eteenpäin”, Salmi sanoo.
Tulevaisuudenuskon vahvistamiseen täytyy viestinnässä ja markkinoinnissa panostaa Salmen mukaan enemmän. Keskeneräisistäkin hankkeista voidaan kertoa, jotta tieto ja ymmärrys niistä kasvaa.
”Kaupungin helmasynti viestinnässä on, että usein viestitään vain varmoista asioista. Keskeneräisistäkin asioista voi viestiä niin paljon kuin kaupunki pystyy kertomaan”, Salmi jatkaa.
Positiivista puhetta Salmi toivoo Oulusta kaupunkina aikaisempaakin enemmän.
”Meidän täytyy opetella puhumaan Oulusta asteen verran innostuneemmin ja arvostavammin.”
Yhteistyötä Pohteen kanssa tiivistettävä
Hyvinvointialueiden haasteet heijastelevat vastauksissa myös laajasti Oulun kaupungin onnistumisiin.
”Pohteen ja kaupungin yhteistyötä olisi edelleenkin tiivistettävä, koska Pohteen asiakkaat ovat myös kaupungin asiakkaita. Myös kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää täytyy kirkastaa kuntalaisille viestimällä palveluista”, Salmi sanoo.
Vetovoimatutkimuksessa nousivat tärkeinä asioina kuntalaisille lisäksi muun muassa liikuntapaikat, tiet ja kadut ja näiden kunnossapito.
”Pidetään hyvää huolta näistä. Kaupungin tehtävänä on huolehtia, että oululaiset voivat osallistua mahdollisimman paljon kaupungin toimintaan. Lisäksi koulutus ja nuorisotoimi ovat sellaisia, jotka tukevat hyvinvointia”, Salmi toteaa.
Kehitystoimet vaativat kärsivällisyyttä
”Erityinen esille noussut asia oli hyvinvoinnin edistämistehtävään liittyvien perusasioiden huolehtiminen ja miten tämä toteutuu kaupungin tehtävissä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen. Hyvinvoinnin perusasiat on huomioitava ihmiskeskeisesti, kuntalaisten näkökulmasta. On osattava erottaa vastuut toisistaan, kuten mikä on kuntalaisen omavastuu ja mikä on kaupungin tehtävä huolehtia hyvinvoinnin edistämisessä, huomioiden Pohteelle kuuluvat vastuut”, vs. konsernijohtaja Kronqvist sanoo.
Keskeisin kehitysasia hänen mukaansa on tällä hetkellä tiedolla johtamisen edellytysten parantaminen eri toimijoiden kanssa.
”Jotta voimme johtaa tiedolla, meidän on tiedettävä, mihin julkisia varoja käytetään ja onko se kustannusvaikuttavaa”, Kronqvist sanoo.
Kehitystyö vaatii Kronqvistin mukaan kärsivällisyyttä.
”Yleisesti kehitystoimenpiteet ovat usein monivuotisia. Työtä tehdään nyt, mutta tulokset näkyvät vasta myöhemmin, jopa vuosien päästä. Meistä riippumista syistä nämä päätökset realisoituvat jossain vaiheessa tuloksiksi. Esimerkiksi elämysareenan toteutumista edistetään aktiivisesti. Kaupunginvaltuusto on tälle hankkeelle jo sitoumuksen antanut”, Kronqvist toteaa.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja vastaajia oli yhteensä 2176. Tutkimuksen on tehnyt Kolmas Polvi Oy. Oulun kaupungin strategian vetovoimatutkimus valmistui loppuvuodesta 2023. Kaupunginvaltuustoa on informoitu vetovoimatutkimuksen tuloksista helmikuun lopulla.