Tuleva virkamieskunta vierailulla Ympäristötalolla – arkkitehtiopiskelijoita houkutellaan töihin Oulun kaupungin kaavoitukseen ja rakennusvalvontaan

Oulun arkkitehtikillan reilu 30 opiskelijaa saapui Ympäristötalolle illanviettoon, eikä houkuttimena toiminut pelkkä kahvitarjoilu, vaan tuhti tieto siitä, millaista työtä arkkitehdit tekevät Oulun kaupungilla.

Työstään opiskelijoille olivat kertomassa asemakaavapäällikkö Kari Nykänen, yleiskaavoituksen kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo, asemakaavoituksen kaavoitusarkkitehti Panu-Petteri Kujala, rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehti Sonja Koistinen ja tilapalveluiden hankepäällikkö Sanna Pääkkönen. 

”Meillä on jatkuva pula työntekijöistä. Kaikki arkkitehtiopiskelijat haluavat aina päästä suunnittelemaan rakennuksia ja saada nimensä alan julkaisuihin tähtiarkkitehtina. Tämä meidän työmme kaupungin maankäytön ja kaavoituksen parissa ei nähdä läheskään niin hohdokkaana ja vetävänä. Siksi on tärkeää, että me kerromme opiskelijoille siitä, mitä arkkitehdin työ on kaupungilla”, Nykänen toteaa.

Myös kaavoitusarkkitehti ja Suomen Arkkitehtiliiton Pohjois-Suomen paikallisosaston aluevastaava Pia Krogius taustoittaa vierailun tavoitteita opiskelijoille.

”Ajattelimme järjestää tällaisen varhaisen perehdytyksen tulevalle virkamieskunnalle, millainen talo tämä Ympäristötalo oikein on työpaikkana ja mitä täällä työskentelevien arkkitehtien työ käytännössä sisältää”, Krogius sanoo.

Julkinen sektori kiinnostaa

Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden arkkitehtiopiskelijat Janina Tisza ja Jenni Forsman ovat molemmat valmistuneet jo muotoilun ja sisustussuunnittelun koulutusohjelmista tahoillaan, mutta päätyivät opiskelemaan arkkitehtuuria Ouluun.

”Itseäni kiinnostaa todella paljon myös ulkoarkkitehtuuri, ja halusin syventää osaamistani. Tulevaisuudessa haluaisin suunnitella rakennuksia itsekin”, Forsman pohtii. 

Opintojen alussa harjoittelu tai alalle työllistyminen eivät ole vielä päällimmäisenä ajatuksena, mutta Ympäristötalon vierailua molemmat pitävät hyvänä ajatuksena.

”Nyt opintojen alussa kaikki on uutta tietoa ja on mielenkiintoista kuulla, mitä arkkitehdin työ pitää Oulun kaupungilla sisällään. Itse vierailin nyt ensimmäistä kertaa Ympäristötalolla, joka teki minuun suuren vaikutuksen niin rakennuksena kuin myös työpaikkanakin”, Tisza toteaa.

”Esityksissä minua inspiroi se, miten arkkitehti voi olla mukana vaikuttamassa omalta osaltaan suuremmissakin kuntia koskevissa kysymyksissä ja siten olla mukana muovaamassa kaupunkikuvaa ja vaikuttaa suuresti ihmisten viihtymiseen, terveyteen ja hyvinvointiin arkipäivässä”, hän jatkaa.

Myös Oulun arkkitehtikillan puheenjohtaja Sampo Westerberg piti vierailua korvaamattomana tietopakettina Ympäristötalosta ja Oulun kaupungista työpaikkana.

”Varsinkin opintojen alussa käydään läpi henkilöiden ja suunnittelutoimistojen rakennuksia, joten ura konsulttitoimiston arkkitehtina on monella mielessä opintojen jälkeen. Yhdyskuntasuunnittelu on toki osana opintoja, mutta kurssien perusteella ei muodostu kyllä käsitystä siitä, millä otteella kaupunkisuunnittelua tehdään missäkin kaupungissa”, Westerberg toteaa.

Siksi ei ole ihme, että konsulttifirmat nielevät valmistuvat arkkitehdit, ja Oulun kaupungin pitää miettiä keinoja, jolla kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu pysyisi opiskelijoiden mielessä varteenotettavana vaihtoehtona työllistymiselle. Ainakin arkkitehtikillan puheenjohtajalle jäi tilaisuuden jälkeen pohdittavaa.

”Oikeastaan Pia Krogiuksen sanat tilaisuuden alussa jäivät mieleeni: kuntien lakisääteinen tehtävä on tuottaa hyvinvointia, ja sitä tehdään myös kaupunkisuunnittelun keinoin. En ollut aikaisemmin miettinyt asiaa tuosta näkökulmasta, ja se ajatus kyllä kolahti itselleni”, Westerberg pohtii.

Myös kaupungin ympäristö ja yhdyskuntapalveluiden näkökulmasta tilaisuus oli onnistunut, sillä ainakin kaksi opiskelijaa tiedusteli mahdollisuutta päästä Ympäristötalolle kesätöihin. Kuka tietää, vaikka he päätyisivät työurallaan kaupungille osaksi virkakuntaa.