Tehokkaampaan hävikkiruuan jakeluun pyritään Oulussa
Hyödynnettävää hävikkiä syntyy Oulussa yli miljoona euroa vuodessa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun Prikka-hankkeen kehittämässä mallissa ylijäämäruoka kerättäisiin keskitetysti kaupoista, tukuista ja muilta lahjoittajilta.
Vakautta myös ruoka-apuun
Ruoka-apua tarjoavien ei tarvitsisi huolehtia ruuan hausta ja sopimuksista kauppoihin nykyiseen tapaan.
Mallissa myöskään kaupan ei tarvitsisi sopia lahjoituksista monen tahon kanssa. Samoin kylmäketjujen katkeamattomuus voitaisiin entistä paremmin varmistaa.
Lämpimän ruuan keruu jää mallista pois elintarvikelainsäädännön ja varastoinnin vuoksi.
Epävarmassa maailmantilanteessa nyt selvitettävä keskitetty malli toisi vakautta myös ruoka-apuun.
”Koronapandemia on vaikeuttanut huomattavasti ruoka-avun keruuta ja toimitusta, millä on ollut vaikutusta monen ihmisen toimeentuloon ja ruokakaapin sisältöön. Keskitetty malli lisäisi kaupungin huoltovarmuutta”, toteaa hanketyöntekijä Pilvi Sauvola Oulun diakonissalaitoksen säätiöltä.
Oululainen hävikki kertyy vähittäiskaupoista
Hanke on kerännyt tietoa hävikkiruuan toimijoista ja hävikin määristä Oulussa. Hävikkiruokaa kertyy Oulussa vähän verrattuna Etelä-Suomen kaupunkeihin.
”Oulussa ei ole elintarviketeollisuutta eikä monia tukkuja, joista hävikkiä jäisi. Oululainen hävikki tulee lähinnä vähittäiskaupasta, ravintoloista sekä kouluista”, kertoo projektipäällikkö Nina Niemelä Diakista.
Hyödynnettävää hävikkiä kertyy Oulussa 4 100–7 000 ostoskärryllistä vuodessa. Euroissa summa vastaa 20 000 euroa viikossa ja yli miljoonaa euroa vuodessa.