Tasan 40 vuotta Kärppien noususta huipulle – vuonna 1981 ensimmäisen kerran mestariksi
Kärppien voittoisa joukkue vuonna 1981. Monelle pienelle pojalle, ja miksei tytöllekin, nämä rivit olivat täynnä suuria esikuvia. Kuvat: Suomen Jääkiekkomuseon arkisto
Vuoden 1981 mestaruus oli myös ensimmäinen kerta, kun jääkiekkokuninkuus voitettiin Tampere-Pori -linjan pohjoispuolelle. Sen jälkeen aluevaltaus on ollut selvä.
Voitokkaassa joukkueessa oli myös mukana Juha Huikari, pakki, joka tässä jutussa muistelee 40 vuoden takaisia tunnelmia. Huikari on myös Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opettaja sekä tehnyt pitkän rupeaman luottamustehtävissä, muun muassa Oulun kaupunginhallituksessa.
Makoisa voitto vieraissa
Vuoden 1981 pudotuspeleihin selviytyi kuusi parasta joukkuetta. Kärpät voitti puolivälierissä Ilveksen ja kohtasi TPS:n välierissä. Sarja ratkesi vasta viidennen pelin jatkoajalla Kärppien eduksi Juha Tuohimaan jatkoaikamaalilla.
Loppuotteluissa vastassa oli runkosarjan ykkönen Tappara. Finaalipelit etenivät viidenteen peliin asti aina peli kerrallaan kotijoukkueen komennossa, mutta asetelma kääntyi ratkaisupelin toisessa erässä Tampereen Hakametsässä.
Kerrotaan, että Tapparan peli meni Kärppien vauhdista sekaisin. Ensin Kai Suikkanen kavensi ja pian Kari Suoraniemi tasoitti. Johtomaalin viimeisteli erän lopussa vielä Suoraniemi. Kolmannessa erässä Kärpät vielä kaunisteli lukuja ja voitti 5–2.
“Koko sen kauden finaalisarja oli kaksijakoinen ja molemmat, Kärpät ja Tappara, dominoivat omia kotipelejään suvereenisti. Viimeinen peli voitettiin sitten vieraissa”, kehaisee Huikari.
Nuoruus ja yhteispeli olivat valttia
Nuorella joukkueella ei ollut mitään hävittävää. Kukaan ei tuntunut uskovan voittoon.
”Joukkueessa oli vain 20 pelaajaa ja silloin kaikki olivat tärkeitä joukkueen menestymisen kannalta. Toki superstaroja olivat tuolloin jo Reksa Ruotsalainen ja Mikko Leinonen. Muu porukka oli vasta nuoruuttaan nousussa uralla”, muistelee Huikari.
”Oma roolini oli hoitaa puolustuspeli, jotta pakkipari eli Reksa sai tehdä tuhoja vastustajan päässä. Tietysti uskottiin voittoon, vaikka oltiin niin sanottu koulupoikajoukkue, eikä kukaan sitä odottanut tosissaan”, hän lisää.
Työ tuotti tulosta ja mestaruus avasi Huikarillekin tien miesten maajoukkueeseen.
Juhlat ehkä ensi syksynä
Hakametsän finaalista alkoi Kärppien voitokas tulevaisuus, josta koko Oulu sai buustia ja henkistä nostetta itsetunnolleen. Oma halli ja uskollinen yleisö olivat tosi asia.
”Totta. Koulupoikaporukka kasvoi tuon voiton myötä miesjoukkueeksi ja voittavaksi tiimiksi. Eli siinä mielessä oli käänteentekevä hetki. Se oli urheilun juhlaa parhaimmillaan ja meillä oli bussilasteittain oululaisia faneja mukana juhlimassa voittoa Tampereella”, Huikari kertoo.
Merkkipaalun kunniaksi kärppäläisten piti tänä keväänä juhlia 40 vuoden taikaisia tapahtumia. Pandemia tietysti muutti suunnitelmia. Muutoinkin Juha Huikari kertoo, että kyseisessä joukkueessa pidetään yhteyksiä aina silloin tällöin.
”Osaan on yhteyksiä ja toisiin vähemmän. Niin se taitaa olla kaikissa joukkueissa. Mutta katsotaan saadaanko tulevana syksynä pidettyä yhteiset juhlat merkkivuoden kunniaksi”, hän sanoo.