Tarkastuslautakunta valvoo kaupungin toimintaa – uusin arviointikertomus varoittaa talouden epävarmuustekijöistä ja vaatii parempaa yhteistyötä Pohteen kanssa

Harva asia kaupungin hallintoon ja päätöksentekoprosessiin liittyen saa yhtä varauksetonta kiitosta kuin tarkastuslautakunnan vuosittainen arviointikertomus, joka on perusteellinen ja laaja-alainen raportti siitä, kuinka hyvin kaupunki on onnistunut toiminnassaan. Se on päättäjille ja viranhaltijoille tärkeä työkalu, ja maanantaina kaupunginvaltuustossa käsitelty vuoden 2022 arviointikertomus sai jälleen vuolaita kehuja valtuutetuilta, puolueesta riippumatta.

”Se tuntuu tietysti hyvältä, silloin me olemme onnistuneet tehtävässämme. Tarkastuslautakunnan sisäinen työskentelykin on ollut tosi riidatonta, emme ole kertaakaan äänestäneet mistään muusta kuin arviointikertomuksen kansikuvasta, ja siitäkin vain leikkimielisesti koeäänestyksellä”, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Niilo Heinonen (kok.) kertoo.

Tarkastuslautakunnan työn lähtökohtana on riippumattomuus ja objektiivisuus.

”Olemme aina pyrkineet siihen, että politiikka jätetään tarkastuslautakunnan ulkopuolelle. Pyrimme löytämään, vaikka pitkänkin keskustelun kautta, yhteisen näkemyksen siitä, minkälaisia johtopäätöksiä me esitämme tehtyjen arviointien perusteella ja minkälaisia kannanottoja esitämme niiden pohjalta”, Heinonen sanoo.

”Sitä varten tätä työtä tehdään, että voimme nostaa esiin asioita, joissa kaupungissa on kehitettävää.”

Heinosen mukaan arviointikertomukseen haetaan mahdollisimman ajankohtaisia teemoja, jotka auttavat sekä kaupunginvaltuutettuja tekemään päätöksiä että virkakuntaa kehittämään omaa toimintaansa.

”Olen iloinen siitä, että arviointikertomuksesta käytiin valtuustossa laaja keskustelu. Arviointikertomus olisi aika turha, ellei siitä keskusteltaisi eikä sillä olisi vaikutusta kaupungin talouden ja toiminnan suunnitteluun ja talousarvioprosessiin. Sitä varten tätä työtä tehdään, että voimme nostaa esiin asioita, joissa kaupungissa on kehitettävää”, Heinonen kiteyttää.

Ylijäämä vaihtumassa alijäämäksi

Arviointikertomuksessa käsitellään kaupungin ja kaupunkikonsernin taloutta sekä erityisiä arviointikohteita, joita viime vuonna oli kaikkiaan 11.  Vuoden 2022 arviointikertomus sisältää arviointituloksia muun muassa kaavoituksen asiakaslähtöisyydestä, katujen kunnossapidosta, nuorisotyöttömyyden palveluista ja kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.

Kaupungin tilivuoden 2022 ylijäämäksi muodostui 164 miljoonaa. Arviointikertomuksessa todetaan, että kaikki muut valtuuston lautakunnille asettamat taloustavoitteet toteutuivat, mutta rakennuslautakunta jäi hieman tavoitteestaan. Kolme liikelaitosta ei saavuttanut kaikkia niille asetettuja taloustavoitteita.

”Vaikka viime vuoden tilinpäätös näyttää äärimmäisen positiivisia lukuja, pitää kyetä näkemään niiden lukujen taakse.”

Kuluvasta vuodesta on odotettavissa vielä ylijäämäinen, mutta sen jälkeen siirrytään alijäämäisiin, suuria investointeja sisältäviin vuosiin.

”Ehkä keskeinen viesti päättäjille talouden suhteen on se, että vaikka viime vuoden tilinpäätös näyttää äärimmäisen positiivisia lukuja, pitää kyetä näkemään niiden lukujen taakse”, Heinonen sanoo viitaten sote-kiinteistöjen myynnistä saatuihin kertaluontoisiin tuloihin ja arvioitua suurempiin verotuloihin.

”Tulevien vuosien talouden kehitys ei valitettavasti ole ihan yhtä positiivinen. Kaupungin talouden yllä on suuria epävarmuustekijöitä, ja toivomme, että ne otetaan huomioon talouden suunnittelussa. Puheille jakovarasta ei ole kyllä selkänojaa”, Heinonen sanoo.

Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa alkanut hitaasti

Kaupungissa on pitkäaikaisena tavoitteena nuorisotyöttömyyden vähentäminen. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan BusinessOulun työllisyyspalvelut on suoriutunut hyvin vuoden 2022 aikana nuorten työttömyyden hoitamisessa, vaikka toimintaa vaikeuttivat suuret asiakasmäärät suhteessa henkilöstömäärään sekä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tuomat velvoitteet.

Tavoitteiden todetaan toteutuneen varsin hyvin, sillä nuorisotyöttömien osuus kaikkien työttömien määrästä laski, samoin nuorisotyöttömyysasteen vuosikeskiarvo. Sen sijaan nuorten työttömyyden pitkittyminen jäi hieman tavoitteesta.

”Keskeinen asia on, että kaupungin pitää kyetä sektorilla kuin sektorilla hyvään yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa.”

Arviointikertomuksessa kannetaan huolta kuntouttavasta työtoiminnasta, jonka järjestämisvastuu siirtyi vuodenvaihteessa hyvinvointialue Pohteelle. Arvion mukaan kaupungin ja Pohteen yhteistyö on lähtenyt hitaasti käyntiin. Myös nuorten mielenterveyspalveluiden jonotilanne hidastaa nuorten työllisyyteen liittyvien palveluiden tarjoamista.

”Keskeinen asia on, että kaupungin pitää kyetä sektorilla kuin sektorilla hyvään yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa. Oikeastaan harva kaupungin tuottama palvelu on sellainen, missä ei ole minkäänlaista yhtymäpintaa hyvinvointialueen tehtäviin. Tämä tulee muuttamaan kaupungin toimintaa ehkä enemmän kuin on osattu arvioidakaan”, Heinonen huomauttaa.

Palautetta kaavoituksesta tarvitaan

Kaavoituksen osalta arviointikertomus toteaa, että Oulun kaavoitus ottaa kaavojen laatimisessa erilaisia näkökantoja huomioon tekemällä vuorovaikutusta lain vaatimuksia enemmän, mutta asiakastyytyväisyydestä kaavoituksen palveluihin on vain vähän tietoa, koska palautetta ei kerätä järjestelmällisesti.

Yritysasiakkaille tehdyn kyselyn mukaan moni yritys kokee, että kaavoituksella on liian vähän resursseja, henkilöstön tavoitettavuus on heikkoa ja vaihtuvuus on suurta. Tämä näkyy myös siinä, että vähemmän tärkeät kaavahankkeet joutuvat välillä odottamaan tärkeämpien etenemistä.

Tarkastuslautakunta pitääkin tärkeänä, että kaavoitus hankkii nykyistä monipuolisemman kuvan asiakkaiden odotuksista keräämällä järjestelmällisesti asiakaspalautetta ja hyödyntää saatua tietoa kehittämistyössä.

Osallistuvaa budjetointia kehitettävä

Kiitosta annetaan esimerkiksi Oulun katujen, pyöräteiden ja jalkakäytävien kunnossapidon tasosta, joka on parantunut jo usean vuoden ajan. Kunnossapidon tason parantuminen näkyy myös kaupunkilaisten tyytyväisyyden lisääntymisenä katujen ja pyöräteiden kuntoon.

Arviointikertomuksessa todetaan, että osallistuvan budjetoinnin rahasumma on Oulussa pieni muihin kaupunkeihin verrattuna. Viime vuosina Oulussa on varattu osallistuvaan budjetointiin 50 000–70 000 euroa. Tarkastuslautakunta totesi, että myös oululaisten osallistumismäärät summan käytön ideointiin ovat olleet pieniä verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Lautakunta esittää, että toimintamallia on kehitettävä ja viestintää lisättävä.

Kaupungin toimialat ja liikelaitokset laativat vastaukset tarkastuslautakunnan kannanottoihin kesän aikana. Syyskuussa kaupunginhallitus esittää valtuustolle lausunnon, mihin toimiin arviointikertomuksen johdosta on ryhdytty.

Arviointikertomus on luettavissa kokonaisuudessaan Oulun kaupungin sivuilla.