Tapahtumat ovat nyt kaupunkikehityksen ydintä – Oulun suunnitelmia ihasteltiin alan seminaarissa
Hämeenlinnan tapahtumaseminaarin paneelissa keskusteltiin kaupunkien ja tapahtumien yhteistyöstä elinvoiman kehittämisessä. Mukana olivat toimitusjohtaja Kati Kuusisto (vas.) Kuusisto & Sahlstedt Oy:sta, ohjelmajohtaja Samu Forsblom Oulun kulttuurisäätiöstä, Oulun kaupungin viestintä-, markkinointi- ja tapahtumajohtaja Mikko Salmi sekä tapahtumajohtaja Krista Heinonen Nelonen Media Livestä. Kuvat: Eeva Ojala / Oulun kaupunki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Tapahtuma-alan toimijat kokoontuivat alkuviikosta Hämeenlinnaan Tapahtumateollisuus NYT -seminaariin. Oulun kaupungin suunnitelmat tuleville vuosille saivat osallistujilta innostuneen vastaanoton. Kaupunki valmistelee parhaillaan Tapahtumaystävällinen Oulu -suunnitelmaa, jossa tapahtumallisuus on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelun ytimeen.
Hämeenlinnassa esiteltiin muun muassa Oulu2026-vuoden suunnitelmia ja kaupunkikehityshankkeita, kuten elämysareenaa. Oulun kaupungin viestintä-, markkinointi- ja tapahtumajohtaja Mikko Salmi luonnehtii tapahtuman antia rohkaisevaksi.
”Kun kerroimme, mitä Oulun kaupungissa tapahtuu seuraavan ’seitsemän lihavan vuoden’ aikana, ja kun tuotiin siihen vielä se kuorrutus päälle, että mitä kuukausittain tapahtuu kulttuuripääkaupunkivuonna 2026, niin kommentit olivat, että ’vau, nyt Oulussa tapahtuu’, ja pikkuisen kateellisenakin kuunneltiin”, Salmi kertoo.
Ohjelmajohtaja Samu Forsblom esitteli Hämeenlinnan seminaarin yleisölle Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden suunnitelmia.
Salmi toteaa valtakunnallisen verkostoitumisen olevan tärkeää tässäkin asiassa.
”Me teemme kuitenkin arjessa aika paljon itseksemme ja keskenämme asioita, joten on hyvä saada peilattua sitä kautta, miltä meidän tekemisemme muiden silmissä näyttää. Samalla jäsennämme itsellemme, mikä tässä on olennaista.”
Tähtinimiä Ouluun?
Hämeenlinnasta tarttui mukaan myös konkreettisia yhteistyösuunnitelmia ja -ehdotuksia. Salmi ottaa esimerkkinä kontaktit Nelonen Mediaan.
”Jos haluamme Ouluun isoja artisteja, meidän on tehtävä yhteistyötä kansainvälisten ohjelmajärjestäjien kanssa. Meidän täytyy tutkia mahdollisuuksia saada esimerkiksi vuonna 2026 joku kansainvälinen megatähti Kuusisaareen tai Ouluhalliin, ja siinä me tarvitsemme tällaista kumppanuutta.”
Salmi näkee tärkeänä myös, että tapahtumapaikkojen, kuten elämysareenan rakentamisessa, ei luoteta pelkkään omaan osaamiseen, vaan hankitaan apua alan yhteistyökumppaneilta.
Yhteistyötä tarvitaan Salmen mukaan myös oululaisille tapahtumille tärkeän omaleimaisuuden jatkojalostamisessa.
”Meillähän on ilmakitaroita, Polar Bear Pitching, Frozen People ja niin edelleen, kaikki tosi omaleimaisia juttuja – mutta miten tämä omaleimaisuus saadaan liiketaloudellisesti kannattavaksi tapahtumaksi? Se on mielestäni meidän iso haasteemme.”
Puheista teoiksi
Tapahtumateollisuus ry kokoontuu seuraavan kerran Oulussa vuonna 2026, jolloin Salmen mukaan pitää olla saatuna ”puheita teoiksi”. Hän sanoo oppineensa tapahtuma-alan kokoontumisissa, etteivät yrittäjien ja kaupungin roolit alalla ole aivan yksiselitteiset.
”Siinä on paljon jumppaamista, ja luulen, että se tulee vaikuttamaan esimerkiksi meidän avustus- ja tapahtumayhteistyökäytäntöihimme. Kaupunki ei saisi olla markkinahäirikkö, ja siitä huolimatta sen pitäisi olla hyvin tapahtumaystävällinen ja rohkeakin”, Salmi sanoo.
Oulun kaupungissa on valmisteltu Tapahtumaystävällinen Oulu 2030 -suunnitelma, joka käsitellään lähiaikoina kaupungin johtoryhmässä. Salmen mukaan suunnitelman keskeinen oivallus on se, että tapahtumallisuus kuuluu kaupunkisuunnittelun ytimeen.
”Kaupunkia on tehty taloille, autoille ja pyörille, mutta nyt sitä pitäisi tehdä ihmisille. Tapahtumallisuus pitää hyväksyä laajasti veto-, pito- ja lumovoimaiseksi tekijäksi kaupungissa, osaksi kaupunkikehittämisen dna:ta”, Salmi linjaa.