Tahkokankaan muutos asuinalueeksi alkaa syksyllä

Tahkokankaan alueella korostuu vähähiilinen elämäntapa. 

”Päästöjä ja ympäristövaikutuksia vähennetään jo rakennusaikana. Tulevien asukkaiden palvelut ja harrastusmahdollisuudet löytyvät läheltä, mikä osaltaan pienentää paikallista hiilijalanjälkeä”, kertoo kaavoitusarkkitehti Jere Klami. 

Tahkokangas tunnetaan pitkäaikaisena lenkkimaastona ja vierestä löytyvät niin Hiirosen ulkoilupuisto kuin liikuntareititkin, joita Klami pitää myös alueen merkittävinä vetovoimatekijöinä. 

Rakennustöihin päästään aikaisintaan ensi vuonna ja alue tulee rakentumaan vaiheittain kymmenen vuoden aikana. 

Millainen alue Tahkokankaalle on sitten asemakaavassa piirretty?  

Korkeaa rakentamista ei tule, vaan kerrostalot ovat korkeimmillaan kuusikerroksisia. Ne sijoittuvat Kiilakiventien ja uuden pääkadun varrelle sekä junaradan suuntaisesti. Tahkokankaan metsäaluetta kohden rakennuskanta muuttuu pientalovaltaiseksi. Niitä on noin puolet alueen rakennusmassasta. Nykyrakentamisen valtavirrasta poiketen asemakaavassa määritellään erikseen, etteivät rakennukset voi olla pääväriltään valkoisia ja jokaisessa korttelissa tulee käyttää erivärisiä julkisivuja. 

Kooltaan Tahkokangas vastaa kutakuinkin nykyisen Hiirosen asukasmäärää. Asumisen lisäksi tilaa on varattu palveluille ja liiketiloille. 

”Palvelukeskuksen rakennus on suojeltu asemakaavassa, ja siihen syntyy monipuolista tilaa erilaisille palveluille.” 

Jopa sadevesi hyödynnetään paikan päällä 

Valtaosa 1960–70-luvuilla rakennetuista palvelukeskuksen kiinteistöistä tullaan purkamaan. Muutoksen ympärille kehitetään uusia kiertotalousmalleja. Esimerkiksi purkubetonia on jo aiemmin käytetty Oulussa tienpohjien rakentamiseen. Tahkokankaalla etsitään tämän rinnalle uusia tapoja purkumateriaalien ja esimerkiksi maa-aineisten hyödyntämiselle.  

Klami sanoo, että Tahkokankaalla se voi tarkoittaa myös palvelukeskuksen vanhojen kalusteiden kierrättämistä. Purkutöiden edetessä pilotoidaan myös päästöjen ja ympäristövaikutusten aiempaa tarkempaa seurantaa. 

”Mitä enemmän paikalla purettuja materiaaleja hyödynnetään, sitä vähemmän paikalle pitää tuoda neitseellisiä materiaaleja. Kaikki tämä vähentää rakentamiseen liittyvää rekkarallia.” 

Paikallinen hyödyntäminen ulottuu sadevesiinkin. Tahkokankaalla rakennetun ympäristön hulevesiä hyödynnetään katualueiden vehreillä viheralueilla, jotka toimivat hulevesien luonnonmukaisina käsittelijöinä. 

Alueelle ei tule omakotitontteja, vaan pientaloista erillis- ja rivitalojen rakentaminen jää rakennusliikkeille. 

”Tahkokankaalla edistetään myös puurakentamista. Tästä ei kuitenkaan määrätä asemakaavassa, mutta sitä voidaan edellyttää tontinluovutussopimuksissa myöhemmin.” 

Tutustu: ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/tahkokangas