Susa Vikeväkorva: ”Kukaan ei yksinään kykene oululaisten hyvinvointihuoliin vastaamaan”
Susa Vikeväkorvan sydäntä lämmittävät erityisesti opiskelijat ja nuoret. Kuva: Janna Käsmä
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Susa Vikeväkorva sanoo, että kaupunkilaiselle on ihan sama kuka tai mikä hänen tarvitsemansa palvelun tuottaa, kunhan sen saa vaivattomasti ensimmäisen luukun periaatteella. Kaupunki kantaa soteuudistuksen jälkeenkin vastuunsa asukkaiden hyvinvoinnista, ja nyt kiinnitetään huomiota terveyttä korostavaan elintapaan ja mielen hyvinvointiin.
Susa Vikeväkorva oli vuoden 2017 kuntavaaleissa 24-vuotias varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopistossa.
”Silloin Oulussa tehtiin varhaiskasvatuksen heikennyksiä eikä opiskelijoita paljoa näkynyt politiikassa. Minun sydäntäni lähellä ovat aina olleet opiskelijat ja nuoret”, kertoo Vikeväkorva.
Nyt 31-vuotiaana hän on hyvinvointi-, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja, toisen kauden kaupunginvaltuutettu sekä Pohteen aluevaltuutettu (vihr.). Edellisellä vaalikaudella Vikeväkorva toimi silloisen hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana.
Koska hyvinvoinnissa on ihminen pääasiana, miten lautakuntaa johdetaan ihminen edellä?
”Puheenjohtajana voin vaikuttaa siihen mitä lautakunnassa käsitellään. Jostakinhan se tarve tulee käsitellä tiettyjä asioita, meillä lautakunnassa se on esimerkiksi kouluterveyskysely ja muu tieto ruohonjuuritasolta sekä eri ikäryhmistä. Sen tiedän, että monelle on hankalaa kääntää ajattelu organisaatiosta ihmiseen. Sellaiseen ei ole totuttu.”
Arviointikertomuksesta apua
Vikeväkorva painottaa, että kaupunkilaiselle on ihan sama kuka tai mikä hänen tarvitsemansa palvelun tuottaa.
”Kunhan sen saa vaivattomasti ensimmäisen luukun periaatteella. Meillä on paljon tietoa oululaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä siitä mitkä niitä haastavat. Osaan niistä varmasti osaamme vastata ja osaan emme. Siksi tarvitsemme vahvempaa yhteistyötä, jotta jaamme yhteisen tilannekuvan ja teemme kaikki samojen tavoitteiden eteen töitä. Kukaan ei yksinään kykene oululaisten hyvinvointihuoliin vastaamaan.”
Ajankohtaisesta tiedolla johtamisesta Vikeväkorva mainitsee ”mahtavan arviointikertomuksen”, mutta epäröi seurataanko sen johtopäätöksiä ja ovatko ne aidosti mitattavissa.
”Näkyykö ihmiskeskeisyys esimerkiksi arviointikertomuksen jatkojalostuksessa eli käytännön toteutuksissa?” Vikeväkorva kysyy.
”Yksi esimerkki on jäänyt vahvasti mieleen. Eräässä kaupungissa oli tulossa kiperä kaavaprosessi. Siellä lähdettiin uudistamaan kuntalaisten osallistamista heti alusta alkaen. Vuoropuhelu ja avoimuus johtivat siihen, että kaava eteni sujuvasti eikä siitä valitettu. Tarkoituksena pitää tietenkin olla, että ihmiset pääsisivät vaikuttamaan ajoissa ja varsinkin niihin asioihin, joita he pitävät tärkeänä, kuten omaan lähialueeseen. Moni ei kuitenkaan tiedä miten voi vaikuttaa.”
Kuntalaisen näkökulman edistämisessä Oulun kaupungilla toimii myös vanhus-, maahanmuuttaja- ja vammaisneuvosto.
”Olisi kuitenkin tarpeen kehittää niiden painoarvoa ja vaikutusmahdollisuuksia”, huomauttaa Vikeväkorva. ”Osallisuuden ja osallistumisen kehittämisen koen tärkeänä, sillä se lisää yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä.”
Rakkautta bussikuskeja kohtaan
Vikeväkorva näkee, että liikuntatarjontaa ja -palveluita on Oulussa valtavasti, siis tässä kaupungissa, jonka kunnalliset liikuntapalvelut täyttää tänä vuonna 100 vuotta.
”Kulttuuripuolta meillä on enemmän kuin oululaiset ehkä hoksaavatkaan. Minusta Oulussa on myös ihana ilmapiiri ja sen tekevät kaikki oululaiset. Rakastan erityisesti oululaisia bussikuskeja, he osaavat kohdata ihmisiä. Talvikunnossapitomme on ensiluokkaista”, Vikeväkorva listaa onnistumisia.
”Teemme myös vahvasti yhteistyötä järjestöjen kanssa. Olisi hienoa, että pystyisimme osaltamme vielä enemmän kannustamaan oululaisten liikkumista heidän arkiympäristöissään, kun liikkumisen ja luonnon hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat.”
Yksi ystävä jokaiselle
Oululaisten hyvinvoinnin tavoite seuraavan kymmenen vuoden aikana on terveyttä korostava elintapa ja mielen hyvinvointi. Vikeväkorvan mukaan se tarkoittaa myös oikeutta omannäköiseen elämään.
”Kaupungin tavoitteissa on tukea kaikenikäisiä. Esimerkiksi työikäisille haluamme, että he saavat apua hyvinvointihuoliinsa ja tukea vanhemmuuteen. Tätä varten on koottu erityinen tuen polku, jossa on huomioitu perhetyypit ja yksinasuvat. Toinen näkökulma on sujuva arki sekä valmiudet työelämään. Näitä teemoja on käynnistetty Pohteen ja BusinessOulun kanssa.”
Viime vuonna kaupungilla myös aloitti hyvinvoinnin palvelun edistämisen vastuualueen yksikkö.
Jos Vikeväkorva saisi toteuttaa yhden toiveen oululaisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ilman mitään talousrajoitteita, se olisi:
”Edes yksi ystävä jokaiselle oululaiselle”, hän sanoo.