Stiiknafuulia-yrittäjäpalkinto toi taidetta arkkitehtitoimiston sisäänkäyntiaulaan
Tiina Vehkaperän Vilja tuulee -vaneriteos päätyi hänen omalta hirsiseinältään UKI Arkkitehtien sisääntuloaulaan Kruununmakasiiniin. Oikealla toimitusjohtaja Mikko Heikkinen. Kuvat: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunki nimesi viime kesäkuussa vuoden 2021 Stiiknafuulia-yrittäjäpalkinnon saajaksi UKI Arkkitehdit Oy -toimiston, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1958. Nykyisin yrityksellä on toimipisteet myös Helsingissä ja Jyväskylässä ja se toimii ympäri Suomea ja myös ulkomailla.
Stiiknafuulia-palkinnon perusteissa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, että palkinnonsaaja on pitkäjänteisellä, vakiintuneella ja kannattavalla toiminnallaan vaikuttanut merkittävästi Oulun kaupungin elinkeinoelämään, toiminut vastuullisesti ja aktiivisesti oululaisessa sekä herättänyt positiivista henkeä omalla toiminnallaan. UKI Arkkitehtien todettiin palkintoperusteluissa toimivan eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla luotettavana suunnitteluosapuolena.
UKI Arkkitehtien toimitusjohtaja Mikko Heikkinen sanoi palkinnon olleen iloinen yllätys, mutta toisaalta myös ansaittu tunnustus yrityksen pitkän historian valossa.
Heikkisen suvulla on siinä huomattava osa jo kolmessa polvessa. Suvun arkkitehtuuriperinne alkoi jo vuonna 1938, kun Mikko Heikkisen isoisä Uki Heikkinen valmistui arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta. Sotien jälkeen Ouluun muuttanut Uki Heikkinen opetti Oulun teknillisessä koulussa huoneenrakennusoppia ja perusti Arkkitehtuuritoimisto Uki Heikkisen vuonna 1958.
Uki Heikkisen poika ja Mikko Heikkisen isä, rakennusneuvos Matti Heikkinen aloitti arkkitehtiopiskelijana yrityksessä jo 1960-luvulla, siirtyi isänsä seuraajana johtajaksi vuonna 1972 ja toimii nykyisin hallituksen puheenjohtajana.
Teos taiteilijan seinältä
Sekä Mikko Heikkinen että kellolaistaiteilija Tiina Vehkaperä olivat tyytyväisiä siitä, että Stiiknafuulia-palkinnolla tuettiin samalla paikallista taidetta. Reliefityylinen vaneriteos Vilja tuulee päätyi arkkitehtitoimiston aulaan taiteilijan omalta seinältä, ja ilmassa oli aluksi myös lievää luopumisen tuskaa.
”Aika monta tekosyytä yritin keksiä, miksi teidän ei kannata tätä hankkia”, Vehkaperä sanoi itselleen rakkaaksi käyneestä teoksestaan, joka on valmistunut jo vuonna 2006. Heikkinen vahvistaa, että Vehkaperä sanoi aluksi teoksen olevan ”huonossa kunnossa, kolmena kappaleena ja likainen”.
”Siinä on ollut ajatus lapsuuden vapaudesta ja lämpimästä tuulesta hiuksissa, kun on saanut juoksennella luonnossa.”
Lopulta Vehkaperäkin oli tyytyväinen, että teos siirtyi sopivasti vanhan viljavaraston seinälle arvokkaalle paikalle.
”Siinä on ollut ajatus lapsuuden vapaudesta ja lämpimästä tuulesta hiuksissa, kun on saanut juoksennella luonnossa – en ole ehkä viljapelloilla juossut, vaan ennemminkin pottupelloilla ja pusikoissa, mutta tämä on taiteilijan näkemys vapaudesta”, Vehkaperä kertoi teoksestaan.
”Meidän mielestämme tämä teos sopii tämän talon henkeen erittäin hyvin joka suhteessa”, Heikkinen kehui.
Huutajat palasi kotiin
UKI Arkkitehdit vaalii osaltaan oululaista kulttuuri- ja rakennushistoriaa: se on toiminut suojellussa Kruununmakasiinissa tammikuusta 2009 saakka. Arkkitehti Anders Fredrik Granstedtin suunnittelema, vuonna 1847 rakennettu talo on toiminut vuosikymmenten varrella paitsi viljavarastona, myös muun muassa puutavara-, jätepaperi- ja muonavarastona sekä ravintola-, kokous-, toimisto- ja juhlatilana.
Yksi osa talon historiaa nousi esiin torstain tilaisuudessa: Mieskuoro Huutajat on aikoinaan harjoitellut talossa parisen vuotta. Silloin kuoroon kuului myös toimitusjohtaja Mikko Heikkinen, joten oli luontevaa, että Huutajat esiintyi teoksen paljastustilaisuudessa.
