Ryhmäpuheenvuorot Oulun kaupungin budjettikäsittelyssä, osa 3: Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Jukka Huotari

”Eivät nämä Oulun kaupungin talouden alijäämät tule yllätyksenä. Me olemme tienneet kuntatalouden suunnan jo jonkin aikaa ja yrittäneet aiheesta puhua ja tehdä myös toimenpidealoitteita niihin liittyen. Vaikka yritetään valoa sinne tunnelin päähän laittaa, niin kyllä ne aika ylioptimistisilta vaikuttaa.

Alkaa olla selvää, että kertaluonteiset erät eli omaisuuden realisoinnit ovat jatkossa entistä enemmän mukana talouden pidossa, vaikka niitä ei sinne taloussuunnitelmiin kirjoitetakaan. Tampere sen jo aloitti, kirjasi ensi vuodelle omaisuuden realisoinnin virallisena taloustoimena.

Oulu on ollut 2018 vuodesta alkaen käytännössä alijäämäinen. Vuosi 2018 oli 19 miljoonaa alijäämäinen ja vuosi 2019 oli jo 45 miljoonaa alijäämäinen.

Vaikka tilinpäätös 2020 kerrottiin ylijäämäiseksi, todellisuudessa ilman valtion lahjarahoja, eli kertaluonteisia eriä, vuosi 2020 olisi ollut 71 miljoonaa alijäämäinen. Vuosi 2021 uutisoitiin 28 miljoonaa ylijäämäiseksi, mutta jälleen kerran ilman valtion ylikompensoituja kertaluonteisia eriä tulos olisi ollut 10 miljoonaa tappiollinen. Näitä kahta edellä mainittua on mediassakin hehkutettu ylijäämäiseksi.

Kaupungin talousjohtaja on vahvistanut alijäämien paikkaansa pitävyyden esittämieni vuosien 2021 ja 2022 osalta. Oululle jäi ”ylimääräistä” valtion rahaa yli 70 miljoonaa näiltä kahdelta vuodelta, kun koronamenot oli vähennetty pois.

Vuosi 2022 oli lihava sote-kiinteistöjen myötä ja 2023 saatiin vielä reilusti verohäntiä korkeammilla veroprosenteilla.

Eli meillä on takana todellisuudessa neljä alijäämäistä vuotta ja sitten pari parempaa vuotta ”kertaluontoisten erien” ja muiden syiden vuoksi. Nämä vaikeat vuodet ovat kyllä olleet nähtävissä ja nyt ne ovat ihan kirjanpidollisestikin läsnä.

Kun puhutaan kirjanpidollisista ylijäämäisistä vuosista, niin kyllä niitä täytyy uskaltaa tarkistella talouden todellisen tilanteen mukaan, eli miltä tulot suhteessa menoihin näyttää. Jo sana ”kertaluonteinen erä” kertoo, ettei kyse ole normaalista tulosta, jonka mukaan budjetit yleensä tehdään.

Perussuomalaiset ovat olleet huolissaan taloudesta jo useamman vuoden ajan ja olemmekin esittäneet menorakenteisiin sopeuttamistoimia joka vuosi, mutta ne eivät ne ole saaneet vihreää valoa eivätkä kannatusta. Meitä on syytetty synkkyyden lietsomisesta ja mustan tulevaisuuden toivomisesta. No nyt ne synkkyydet ovat täällä.

Kaupunki on nyt herännyt talouden haasteisiin ja sopeuttamistoimia on jonkin verran esitetty. Menosopeuttamista on tarjottu, mutta perussuomalaisten mielestä se on liian vähän. Kaupunginjohtaja tarjosi tulosopeuttamiseksi veronkorotuksia. Se ei meille käy. Verojen nostot eivät ole koskaan ratkaisseet talouden rakenteellisia perusongelmia.

Perussuomalaiset ovat olleet alusta alkaen kokonaisvaltaisella ja selkeällä talouspaketilla liikenteessä. Olemme pitäneet käytännössä saman linjan alusta alkaen.

Vastuullisena puolueena olemme esittäneet toimia, joilla kompensoidaan myös kiinteistöverokorotuksen saamatta jääviä miljoonia. Perussuomalaiset esittää kaupunginjohtajan esityksen päälle toimintamenojen sopeuttamista 10 miljoonalla.

Esitämme hallinnon henkilöstön sopeuttamisohjelmalla viiden miljoonan talouden tasapainottamista. Tämä kohdennetaan johtaja-, päällikkö-, esimies- ja asiantuntijatasolle. Tällä aloitteella haluamme selkeästi esittää konkretiaa ja toimenpiteitä, jotta asiat johtaisivat johonkin. ”Selvitellään ja tarkistellaan” -esitykset ovat toivotaan toivotaan -osastoa, eivätkä johda mihinkään. Pitää asettaa selkeät tavoitteet!

Lisäksi esitämme pyöräbaanojen rakentamisen hillintää ja keskittämistä, sekä prosenttitaiteen katkolle laittamista.

Kyllä, meidän esityksissämme on myös arvovalintoja, me olemme ensisijaisesti vastuussa omasta kansasta ja oululaisista.

Tässä taloustilanteessa tulemme esittämäänkin kiintiöpakolaisten vastaanottamisen keskeyttämistä vuodelle 2025.

Teimme keväällä valtuustoaloitteen Hykuli-lautakunnan lopettamisesta ja tehtävien, vastuiden ja päätöksenteon palauttamisesta sivistyslautakuntaan. Olemme seuranneet lautakunnan toimintaa nyt muutaman vuoden ja tulleet siihen tulokseen, että lautakunnan asiat voitaisiin palauttaa sivistyslautakunnan käsiteltäviksi.

Tämä toisi säästöjä ja helpottaisi myös valmistelua ja keskittäisi päätöksentekoa yhteen lautakuntaan.

Tässä muutosesityksemme:

Muutosesitys 1:

”Hyvinvointi,- kulttuuri, ja liikuntalautakunnan lakkauttaminen tehdään kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen, viimeistään vuoden 2027 aikana. Tehtävät, vastuut ja päätöksenteko palautetaan sivistyslautakuntaan.”

Muutosesitys 2:

”Hankintojen kokonaiskustannuksille asetetaan -10% säästötavoite.”

Talousarvioprosessin aikana olemme saaneet jo tahtotilaamme läpi. Olemme useampana vuotena ehdottaneet liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen parannusesityksenä alikulun rakentamisesta VT 22 Pikkaralan kohdalle. Se meni nyt vihdoin eteenpäin, kun Oululle vahvistui laajemminkin rahoitusta.

Jätin henkilökohtaisesti syyskuussa aloitteen käynnistää pilottihanke lasten sairasteluiden vähentämisestä päiväkodeissa. Uuden tutkimuksen myötä on tullut selkeitä näyttöjä siitä, miten lasten sairasteluita saadaan vähennettyä puhdistamalla ilmaa. Sairasteluiden vähentämisellä on merkittävät heijastusvaikutukset myös vanhempien ja henkilökunnan poissaoloihin. Sairasteluiden vähentämisellä on myös huomattavat taloudelliset vaikutukset.

Saimme nyt tähän tärkeään pilottihankkeeseen talousarviossa rahat, kiitos siitä.

Paljon puhutaan aina valtuutettuihin ja kokouksiin kohdistuvista kustannussäästötarpeista. Perussuomalaisten esityksestä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kustannuksiin tehtiin prosenttisäästötavoite, jolla tehostetaan luottamustehtäviin liittyvää toimintaa.

Talous vaatii tiukkoja toimenpiteitä nyt ja myös jatkossa. On uskallettava tehdä päätöksiä. Mitä pitemmälle vaikeita päätöksiä venytetään, sen kipeämpiä ne myöhemmin ovat.

Muutosesitys 3:

Talouden tasapainotus

”Oulun kaupunki vahvistaa taloutta vuosien 2025–2027 aikana n. 40 milj. euron sopeutuksella, josta 25 milj. euroa kohdistuu toimintamenoihin ja 14 milj. euroa toimintakatteeseen (nettomenoihin).”

Muutetaan muotoon:

”Oulun kaupunki vahvistaa taloutta vuosien 2025–2027 aikana n. 50 milj. euron sopeutuksella, josta 35 milj. euroa kohdistuu toimintamenoihin ja 14 milj. euroa toimintakatteeseen (nettomenoihin).”

(=10 miljoonan lisäys toimintamenojen sopeuttamiseen suunnitelmakaudelle)

Muutosesitys 4:

Talouden tasapainottaminen, hallinnon henkilöstön sopeuttamisohjelma

”2026 talousarviota valmistellessa toteutetaan kunnallisen yhteistoimintalain (2007/449 §4) mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, joilla haetaan vähintään 25 HTV säästöjä vuoden 2026 henkilöstömenoihin. Yhteistoimintaneuvotteluita koolle kutsuttaessa tarkennetaan vuoteen 2026 kohdistuva henkilöstömenojen säästötarve sekä toimenpiteet, joihin tulisi ryhtyä. Yhteistoimintaneuvottelut kohdistuisivat lähtökohtaisesti hallinnollisiin tehtäviin, kuten johto-, päällikkö-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä yhteistoimintalain mukaisesti vuoden 2025 aikana ennen kuin kaupunginhallitus tekee kaupunginvaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen.”

(= 5 miljoonan sopeutustoimi 3 vuodelle)

Muutosesitys 5:

”Oulun kaupunki keskeyttää taloudellisen tilanteen vuoksi kiintiöpakolaisten vastaanottamisen vuoden 2025 ajaksi”

Muutosesitys 6:

”Prosenttitaideperiaatteesta luopuminen TA2025 ja talouden suunnitelmavuodet 2026–2027.”

Muutosesitys 7:

”Pyöräbaanojen rakentaminen vain elinvoimaa ja matkailua edistäviin kohteisiin.”