Ruutukaavan pieni virhe vei suunnittelija Lehtisen Oulun brändin äärelle
Johtava suunnittelija Pasi Lehtinen on kotoisin Porista. Oululaiset hän kokee pohjoisen tuulen kovettamina inhimillisinä tyyppeinä. Kuva: Minna Mäki-Heikkilä
Alku uudelle brändille Oulussa lähti kaupungin historiallisesta noin asteen poikkeamasta. Johtava suunnittelija Pasi Lehtinen mainitsee Oulun graadista eli kaupungin ruutukaavan pienestä virheestä ydinkeskustassa.
Se 89-91 asteen virhe löytyy Kirkkokadun ja Kajaaninkadun risteyksestä, Franzeninpuistosta. Risteystä on luultu suorakulmaiseksi ja siitä luulosta on lähdetty vetämään Oulun ruutukaavaa 1700-luvun lopussa.
Lehtinen Luovalta Työmaalta on siis vaikuttajamies brändityön takana.
”Kaupunkibrändin suunnittelua en suosittele herkille suunnittelijoille. Ränttäyshän alkoi heti”, hän naurahtaa.
Kaupunkilaisten näkemyksiä luettiin viikkokaupalla
Brändityöhön työmaallaan osallistui kuudesta seitsemään työntekijää muutaman vuoden ajan.
Paljon ”räntätty” logo oli vain pieni osa työtä, vaikka se on ollut suurelle yleisölle näkyvin ja puhuttavin.
”Logo tietysti antaa suunnan ilmeen muotoutumiselle, mutta tähän brändityöhön kuului myös typografia eli uusi kirjasintyyppi Oululle, uudet värit, juliste-, ilmoitus- ja dokumenttipohjat, sosiaalisen median pohjat, animaatiota, itse brändikäsikirja, äänibrändiä Bauer Median kanssa sekä valokuvia. Kaupungin henkilökuntaa on myös kuultu, jotta tiedetään mitä he tarvitsevat viestiessään kaupungin palveluista”, Lehtinen luettelee.
Oulun brändityöhön tehtiin kattavasti yleisötutkimusta.
”Kaupunkilaisten vastauksia käytiin viikkokaupalla meillä toimistolla läpi”, Lehtinen sanoo ja muistuttaa, että aina, kun brändityötä tehdään, asiakkaalla on myös omia sääntöjä. Niitä luovankin tekijän pitää noudattaa.
Erittäin isossa osassa on ollut myös saavutettavuus: kaiken mitä tehtiin pitää olla hahmotettavissa myös heille, joilla on aistiongelmia kuten näkö- tai kuulovamma.
Rouhea rokkikaupungin olemus löytyy
Lehtinen on asunut Limingassa Taidekoulun takia, ollut Torniossa mediaopinnoissa ja Kauhajoella opiskellut graafista suunnittelua. Hän on kotoisin Porista ja seurannut sen brändityötä.
”Pori teki räväkästi ja sitten muut alkoivat miettiä, että mekin voitaisiin tehdä noin, rohkeasti. Oulussa ja Porissa näen samankaltaista rouheaa rokkikaupungin olemusta.”
Lehtinen muistuttaa, että viime brändiuudistus oli kahdeksisen vuotta sitten.
”Oulu muuttuu koko ajan lujaa vauhtia, uusia rakennuksia tulee tähän keskustaan jatkuvasti”, Lehtinen viittaa kädellään torin ympäristöön.
Graafiselle suunnittelijalle pelottavinta on, että tekee samaa mitä joku muu on jo tehnyt.
”Jos me jäisimme vanhaan makaamaan ja tehtäisiin kuten ennenkin, niin en usko, että olisimme nousseet täältä esimerkiksi Nokian menetyksen aikana. Se on sitä oululaista rohkeutta, välillä sellaista uhkarohkeuttakin. Pohjoisen tuulen kovettamia, älykkäitä, inhimillisiä, suoria ja uudistumiskykyisiä ihmisiä, ja sillä tavalla pärjätään muuttuvassa maailmassa”, Lehtinen pohtii.
Hemuli ja Pingu eivät häiritse
Lehtinen pitää huolta siitä, että itse pysyy mukana ajan pyörässä. Pää pysyy kuosissa juoksemalla Haapalehdosta keskustaan ja takaisin.
Hän myös lukee paljon, viimeksi Haruki Murakamin Vieterilintukronikkaa, seuraa tutkimuksia, menee paikkoihin ja asioihin, joita ei kunnolla tunne ja matkustelee, viimeksi lokakuussa Pariisiin.
”Ei minua haittaa se mitä kaikkea Oulun uudessa logossa on nähty, siis Hemuli tai Pingu. Oikeastaan graafiselle suunnittelijalle pelottavinta on, että tekee samaa mitä joku muu on jo tehnyt”, Lehtinen paljastaa.
Pikisaarta voisi nostaa
Kulttuuripääkaupunkivuodelta Lehtinen odottaa, että Ouluun saataisiin Tallinnan Telliskiven kaltainen taiteen ja kulttuurin vetovoimakeskittymä jollain isolla sisäänheittokohteella. Lehtinen hahmottelee Tukikohta-tyyppistä kokonaisuutta, mutta alueena hän nostaisi Pikisaarta.
Pienen lapsen isänä hän on huomioinut, miten paljon Oulussa on tehty lasten eteen kaikkea hyvää.
”Kun vertaa Oulua vaikkapa Tallinnaan tai Helsinkiin niin täältä löytyy erittäin hyvin lasten leikkipuistoja.”
Sitten Lehtinen muistuttaa, että Oulu on oikeasti teknologiakaupunki, esimerkiksi matkapuhelinverkoissa kuten 4G:ssä ja 5G:ssä huomattavasti muita kaupunkeja ja maita edellä.
Sen huomaa, kun matkustaa.
Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Mun Oulussa 28.11.2021