Ruuhka-aikojen vuorovälejä pyritään parantamaan – kaupunginhallituskin päätyi toiseksi laajimpaan vaihtoehtoon joukkoliikenteen palvelutasosta

Oulun kaupunginhallitus päätti maanantain kokouksessaan siitä, minkä verran joukkoliikenteeseen sijoitetaan Oulun sekä Iin ja Muhoksen kuntien alueella vuosina 2024–28. Valituksi tuli lopulta kolmesta vaihtoehdosta toiseksi laajin, noin 5,5 miljoonaa euroa vuosittain maksava ratkaisu.

Päätös syntyi äänin 8–5. Vihreiden, vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien edustajat jättivät kaupunginhallituksen päätöksestä eriävän mielipiteen.

Satsauksen tasosta erimielisyyttä

Joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason määrittelyllä valitaan, minkälaisilla panostuksilla joukkoliikennettä pyritään kehittämään tulevina vuosina. Palvelutaso luo perustan linjasto-, reitti- ja aikataulusuunnittelulle sekä hankintasuunnittelulle.

Palvelutasoesitystä on valmisteltu kaupungin joukkoliikennejaostossa sekä joukkoliikennetiimissä. Valmistelussa on hyödynnetty esimerkiksi asiakaspalautteet ja vuoden 2022 syksyllä tehdyn asukaskyselyn tulokset.

Päätettävänä on ollut kolme laajuudeltaan erilaista vaihtoehtoa, eikä niistä ole löytynyt päätöksentekoprosessin aikana suurta yksimielisyyttä.

Joukkoliikennejaosto lähti siitä, että joukkoliikennettä pitäisi kehittää kalleimman eli vaihtoehto 1:n mukaan, jonka kustannusvaikutus olisi 9 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen. Tässä vaihtoehdossa pyrittäisiin huomioimaan laajasti työpaikka- ja asuntoalueet koko Oulun ympäristössä, kehittämään runkolinjoja Oulun kaupunkialueella, palvelemaan uusia ja kehittyviä alueita ja parantamaan vuorotiheyttä ydinalueella. Myös kesälomakauden palvelutasoa parannettaisiin.

Huhtikuussa yhdyskuntalautakunnan päätösesityksenä oli kuitenkin kustannuksiltaan edullisin vaihtoehto numero 3, jossa joukkoliikennettä kehitetään maltillisesti lähinnä muutamilla runkolinjoilla, minkä lisäksi huomioidaan Nokian siirtyminen, Laanilan kouluverkko sekä asuntomessualue. Kesäliikennettä ei kehitettäisi millään linjalla. Tämän vaihtoehdon kustannusvaikutus on 2,6 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen.

Yhdyskuntalautakunta päätyi kuitenkin äänestysten jälkeen niin sanottuun kompromissivaihtoehtoon 2, jonka kustannusvaikutus on 5,5 miljoonaa euroa.

Talousvaikutukset huolestuttavat

Myös kaupunginhallituksessa lopullinen päätös oli toinen kuin alkuperäinen päätösesitys.

Kaupunginhallitukseenkin tuodussa päätösesityksessä oli päädytty edullisimpaan vaihtoehtoon numero 3. Perusteena oli konsernihallinnon talous- ja rahoitusryhmän lausunto, jossa muistutettiin Oulun vuosien 2024–26 talousarvioiden alijäämäisyydestä, korkeista investointimenoista sekä verotulojen ja valtionosuuksien kertymän epävarmuudesta. Siksi uuden lainan määrä olisi minimoitava, etenkin kun korkojen nousu nostaa lainanhoitokustannuksia.

”Nykyisen suunnittelutiedon pohjalta joukkoliikenteen vuoden 2024 talousarvion toimintakatteen alijäämä tulisi olemaan 18,9 miljoonaa euroa palvelutason vaihtoehto 3 mukaisesti. Joukkoliikenteen tulonodotuksiin liittyy tulevaisuudessa myös merkittävää epävarmuutta sekä asiakaskäyttäytymisen että tuloja suhteellisesti nopeammin kasvavien kustannusten osalta”, talous- ja rahoitusryhmän lausunnossa todetaan.

Kaupunginhallitus päätyi siis yhdyskuntalautakunnan tavoin äänestyksen jälkeen lopulta keskitason vaihtoehtoon 2, joka painottaa Oulun keskustan runkolinjojen vuorovälien tihentämistä etenkin ruuhka-aikoina. Lisäksi huomioidaan Jäälin palvelutason parantaminen, asuntomessualue sekä Ruskon turvakampus sekä keskeisimmät työpaikkakeskittymät ja kouluverkon muutokset, ja kesäliikennettä kehitetään Oulussa A-lippuvyöhykkeen alueella ja linjalla 21 Kello-Kaukovainio.

Eriävä mielipide jätettiin

Viisi kaupunginhallituksen jäsentä – Henna Määttä (vihr.), Heikki Kontturi (vihr.), Mikko Raudaskoski (vas.), Jessi Jokelainen (vas.) ja Pirjo Sirviö (sd.) – jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, jossa vedottiin liikennemäärän väistämättömään kasvuun tulevaisuudessa sekä aluekeskusten kehittämiseen.

”Vaihtoehdossa VE2 joukkoliikenteen kehittäminen on vähäistä ja keskittyy pelkästään Oulun kaupunkialueelle. Vain vaihtoehto VE1 kehittää joukkoliikennettä myös aluekeskuksissa Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa, joissa tarve palvelutason parantamiselle on suurin. Joukkoliikenteen kehittäminen on aivan välttämätöntä aluekeskusten elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi”, sanotaan Määtän, Kontturin, Raudaskosken, Jokelaisen ja Sirviön eriävässä mielipiteessä, jonka mukaan vaihtoehto 1 olisi ”kokonaisvaikutukset huomioiden kaupungille selvästi edullisin ja ainoa kaupunkistrategian mukainen vaihtoehto”.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen joukkoliikennejaosto aloittaa tarkemman suunnittelun valitun vaihtoehdon pohjalta.

Joukkoliikenteen kehittäminen liittyy Oulun kaupungin ympäristötavoitteisiin sekä kaupunkistrategiaan, joiden tarkoituksena on lisätä kestävien liikkumismuotojen osuutta kaupunkiliikenteessä. Kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen käyttäjämäärät vuoden 2030 loppuun mennessä.