Rajakylän perhekerhossa tutustutaan tunteisiin

Varhaiskasvatuksen psykologi Nina Sassali ja varhaiskasvatuksen kuraattori Paula Koskinen ovat ohjanneet kuudessa oululaisessa päiväkodissa perheitä kohti myönteistä arkea. Kuva: Marjaana Sallinen

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa myönteistä lähestymistapaa kaikkiin niihin käytäntöihin, joiden avulla on mahdollista ehkäistä syrjäytymistä.

Oppilas- ja opiskelijahuollon työntekijät, varhaiskasvatuksen psykologi Nina Sassali ja varhaiskasvatuksen kuraattori Paula Koskinen ovat vuoden loppuun asti töissä Positiviinen diskriminaatio varhaiskasvatuksessa -hankkeessa.

”Olemme 0-5-vuotiaita lapsia ohjanneet kuudessa oululaisessa päiväkodissa harjoittelemaan myönteisiä tekoja. Näin siksi, että syrjäytymistä ehkäistäisiin jo varhaiskasvatusiässä”, kertoo Koskinen.

”Olemme huomanneet, että myös vanhemmat tarvitsevat ohjausta lasten tunteiden käsittelyyn kuten lasten raivoon ja pelkoihin. Rajojen asettaminen on muuttunut, pelkkä kova kuri ei ole tätä päivää”, lisää Koskinen.

Puhutaan mikä suututtaa

Perhekerho on kiinteästi kuulunut tähän hankkeeseen ja tunnetaitojen ohjaamiseen. Koskinen ja Sassali ovat käyneet ohjaamassa Pateniemen, Rajakylän, Metsämarjan, Palokan, Herukan ja Riekonmarjan päiväkodeissa.  

”Tunnetaidoista olemme opettaneet lapselle tunteiden sanallistamista, esimerkiksi sanoitetaan sitä mistä suututtiin. Vanhempien kanssa keskustellaan miten laitetaan rajoja, koska enää kasvatus ei ole ankaraa. Tilanne voi olla hämmentävä heille, koska omien vanhempien kanssa ei ole puhuttu tunteista. Näistä asioista me poristaan. Ne ovat hyvin välittömiä hetkiä.”

Lasten kanssa perhekerhossa pienissä ryhmissä on tutustuttu tunteisiin rauhassa, ihmetelty niitä, laulettu, leikitty ja hyödynnetty näytelmän keinoja.

Lasten toiveesta harjoiteltiin kaveritaitoja esimerkiksi Jukka Hukka -kirjalla, joka kertoo ystävyydestä ja erilaisuudesta. Yhteistyöhön johdattivat arkiset työt kuten lelujen, astioiden ja nukenvaatteiden peseminen pienissä ryhmissä.

Leikit ja laulut jatkuvat Teamsissa

Koskisen mukaan Rajakylän perhekerho on noussut alueen kotona oleville perheille hyvin tärkeäksi.

Perhekerho on varhaiskasvatuksen avointa toimintaa perheille päiväkodeissa eli siellä käyvät ne perheet, jotka muuten ovat koko ajan kotona pienten lasten kanssa.

Perhekerho pidetään Rajakylän nuorisotiloissa maanantaisin ja perjantaisin. Se on saanut nimen Muksulan perhekerho.

”Uusi aluevaltaus koronan myötä on ollut, että perhekerhoa on pilottina pidetty Teamsissa. Leikitään, lauletaan, vaihdetaan kuulumisia. Onhan se edes jotakin nyt näille perheille, jotka ovat tykänneet käydä perhekerhossa”, huomauttaa Koskinen.

Oulun-malli kiinnostaa muuallakin

Koskinen ja Sassali ovat tehneet podcastia #useinkysytytkysymykset, joissa käsitellään lapsen kiukkua ja rajoja, lasten pelkoja ja pelaamista.

Sassalilta ja Koskiselta kysytään usein myös pelaamisesta ja surusta. Podcastit ja podcast-videot löytyvät kaupungin soittolistalta Youtubesta ja vierailtujen päiväkotien verkkosivuilta.

Oulun kaupungin malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa Suomen kaupungeissa. Varhaiskasvatuksen kuraattori- ja psykologityön toimintamallin kehittämishanke on kestänyt puolitoista vuotta. Se on ollut osa Positiivinen diskriminaatio varhaiskasvatuksessa -hanketta.