Rajakylässä annettiin lupa lähestyä naapuria – taloyhteisön ilmapiiri ja yhteisöllisyys paranivat entisestään
Sanna Lassila (vas.) ja Liisa Salminen toimivat oman naapurustonsa yhdyshenkilöinä Auttava yhteisö -hankkeessa. Naapurustossa aktivoiduttiin muun muassa pelaamaan pihapelejä porukalla. Kuva: Maiju Teeriaho
Jaa sosiaalisessa mediassa:
”Kenenkähän matot on telineessä? Kohta sataa”, naapuruston puhelimet kilkattavat.
Rajakyläläisen taloyhtiön WhatsApp-ryhmään tulee naapuriapua koskeva viesti.
Koisokartanon Auttavan yhteisössä asuvan Liisa Salmisen mukaan naapurustossa on nykyisin entistä parempi yhteishenki.
”Ihmisten kanssa jutellaan pihalla entistä enemmän ja naapurit ovat avoimempia toisilleen. Auttava yhteisö -hankkeeseen liittyminen on antanut luvan lähestyä naapureita.”
Piristystä korona-aikaan
Samassa taloyhtiössä asuva Sanna Lassila luki keväällä lehdestä Oulun kaupungin Auttava yhteisö -hankkeesta ja ajatteli, että siitä saataisiin potkua tavallisen, kolmen rivitalon muodostaman, taloyhtiön tarpeisiin.
”Koronavuoden jälkeen halusimme naapurustoomme piristystä: parempaa ilmapiiriä ja lisää yhteisöllisyyttä.”
”Halusimme saada madallettua kynnystä pyytää apua naapurilta”, Salminen lisää ja toteaa avun pyytämisen ja saamisen helpottuneen.
”Viimeksi naapuri haki minulta lainaksi kananmunan, joka puuttui kesken leipomisen”, hän konkretisoi.
”Ja toinen naapuri kävi lainaamassa tölkinavaajaa”, Lassila täydentää.
Naiset arvelevat, että kumpaakaan näistä lähestymisistä ei olisi tapahtunut ilman hankkeessa julistettavaa lupaa avun pyytämiseen ja tarjoamiseen.
Naapurusto kokoontui
Naiset ilmoittivat hankkeelle taloyhtiöstä kaksi yhdyshenkilöä, itsensä.
Kolmen rivitalon taloyhtiössä oli luontevaa, että Koisonkartanon Auttava yhteisö muodostettiin kaikkien talojen kesken. Toukokuussa naapurusto kokoontui pihalle kahvittelemaan hankkeen ohjein ja opastuksin.
”Pidimme esittelykierroksen, jossa ihmiset kertoivat omia taustojaan. Moni naapuri sanoi tapaamisen jälkeen, että tosi kiva tutustua”, Sanna Lassila kertoo.
”Kaikki olivat innostuneita ja halusivat puhua ja ideoida. Laskin, että 20:sta 14 asuntoa oli mukana kokoontumisessa!”
Tutustumista ja aktiviteetteja
Yhdyshenkilöiden mielestä tilanteita, joissa tutustua naapureihin on tavallisesti harmillisen vähän.
”Taloyhtiön kokouksissa on yleensä vain nimenhuuto, siellä seurataan asialistaa, eikä siinä ole varsinaisesti tutustumista tai keskustelua”, Lassila vertaa.
Hankkeen myötä naapurustossa on tullut puheeksi sellaisia asioita, jotka eivät muuten olisi tulleet puheeksi.
Kuten se, että paljon on naapurustossa vuorotyötä tekeviä hoiva-alan ihmisiä ja löytyy sähkömiestä sekä atk-osaajia, Salminen kuvailee.
Nykyisin asukkaat tarjoavat toisilleen tarvittaessa muun muassa apua tietokoneen käyttämiseen, auton renkaiden vaihtoa, sähkötöitä ja nikkarointia.
Asukkaat toivoivat tapaamisessa ainakin nostoapua ja kukkien kastelua sekä yhteisöllistä tekemistä, kuten lenkkeilyseuraa ja urheilukaveria, sekä juttukaveria. Koisokartanossa päätettiinkin järjestää naapuruston kesken peli- ja grilli-iltoja.
”Meillä on kesän ajan pelattu joka viikko pihapelejä. Lapset pelaavat niitä pihalla myös naapurin aikuisten kanssa.”
Yhteisöllisyys heräsi
Naapurusto kokee hyötyneensä hankkeesta monin tavoin.
”Tämä ei ole maksanut mitään ja olemme vain saaneet tästä. Siksi mietinkin, mikseivät ihmiset lähtisi laajasti tähän mukaan!” Liisa Salminen sanoo.
Molemmat naiset kokevat, että naapuruston yhdyshenkilönä on ollut helppoa olla eikä se ole ollut liian sitovaa.
”Korostimme kokoontumisessa, että jatkossa toiminta on koko naapuruston vastuulla.”
Auttava yhteisö
- Oulun kaupungin Auttava yhteisö -hankkeeseen on liittynyt mukaan naapurustoja eri puolilta Oulua.
- Toiminta käynnistetään oman naapuruston tarpeista käsin, opastuksen ja valmiin materiaalin avulla.
- Aluksi kokoonnutaan kertaluontoisesti, tullaan tutuiksi naapuruston kanssa sekä samalla kartoitetaan naapuriavun tarpeet ja mahdollisuudet naapuruston kesken.
- Tapaamisessa otetaan käytäntöön Auttavan yhteisön kaksi periaatetta, jotka ovat naapureiden tervehtiminen ja se, että naapureiden ovikelloa saa soittaa apua pyytääkseen tai tarjotakseen. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa käyttöön Naapuriauttaja-ovitarrat.
- Kun koko naapuruston aktivoituessa hankkeen myötä, naapuriapu ei kasaannu vain yksille henkilöille.
–