Röllimetsästä ja olohuoneesta hyviä kokemuksia Rajakylässä
Rajakyläläisen näkökulmasta yhdessä tekeminen vahvisti parhaimmillaan kykyä selviytyä vastoinkäymisistä. Samalla ihmiset saivat uuden näkökulman ympäristöönsä, selviää ITU2-hankkeen tuloksista.
Oulun Rajakylässä on kokeiltu uutta inklusiivisesta eli kokemusperäistä toimintamallia ITU2-hankkeessa, jossa oli tarkoitus puuttua kasautumisongelmaan tarjoamalla asukkaille mahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen.
Rajakylään perustettiin muun muassa olohuone asukkaiden omaksi paikaksi, jossa he saivat tehdä heidän tarpeistaan lähtevää toimintaa.
”Olohuoneessa on 2,5 vuoden aikana toiminut erilaisia asukkaiden vetämiä ryhmiä. On ollut taide-, käsityö- ja ruokaryhmiä sekä sinkkukerhoa, lavatanssijumppaa ja keilausta”, hankkeessa mukana ollut Diakin asiantuntija Päivi Vuokila-Oikkonen kertoo.
Olohuonetoiminnan lisäksi myös Rajakylässä sijaitseva, levottomana pidetty ”Röllimetsä” siistittiin osallistuvan budjetoinnin menetelmällä vapaaehtoisvoimin sekä ammattilaisia apuna käyttämällä. Aiemmin turvattomaksi koettu metsikkö koki muodonmuutoksen asukkaiden, kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
Röllimetsä valikoitui kohteeksi nimenomaan siksi, koska se koettiin alueella laajasti negatiiviseksi paikaksi. Se oli keskeisellä paikalla oleva alue, jota moni Rajakylän asukas piti pelottavana ja epäsiistinä.
”Asukkaiden ja kaupungin yhteistoimin Röllimetsä siistittiin avarammaksi puistoksi, johon tuli katettuja käytäviä, istuskeluun tarkoitettuja puistonpenkkejä ja puuston raivauksen myötä lisää valoa”, kertovat asiantuntija Vuokila-Oikkonen sekä arviointitutkija Marko Nousiainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Röllimetsästä tuli ylpeyden kohde
Vaikka aivan kaikkea suunniteltua ei saatukaan toteutettua, hankkeessa aikaansaatiin näkyvä muutos kaikkien rajakyläläisten elinympäristössä. Tämä muutos näkyi myös arvioinnissa toteutetuissa rajakyläläisten asukkaiden haastatteluissa.
Röllipuiston kunnostuksessa mukana olleet rajakyläläiset korostivat haastatteluissaan paikassa tapahtunutta muutosta. Metsästä oli heidän mukaansa tullut siistimpi, avarampi ja turvallisempi lapsille ja muillekin rajakyläläisille, jotka kulkevat metsän läpi.
”Arkipäiväisen elinympäristön lisäksi myös haastateltujen suhde paikkaan muuttui. Kaikki haastatellut korostivat kokevansa ylpeyttä uudesta puistosta ja siitä, että he olivat itse olleet rakentamassa sitä”, Vuokila-Oikkonen ja Nousiainen kertovat.
Yhdessä tekeminen vahvisti osallisuuden kokemuksia
Rajakyläläisen näkökulmasta yhdessä tekeminen vahvisti parhaimmillaan kykyä selviytyä vastoinkäymisistä. Samalla ihmiset saivat uuden näkökulman ympäristöönsä.
Vuokila-Oikkosen ja Nousiaisen mukaan huono-osaisuuden alueellinen kasautuminen ruokkii osattomuuden kokemuksia, joihin ITU2-hankkeen toiminnalla haluttiin puuttua.
”Joillekin alueille uhkaa muodostua itseään ruokkiva negatiivinen kierre, jossa huono-osaisuus yhdistyy osallistumattomuuteen ja välinpitämättömyyteen, mitkä puolestaan lisäävät osattomuutta ja turvattomuutta”, he toteavat.
”ITU2-hankkeen tulokset ovat esimerkki siitä, että kaupunkien ja kuntien kannattaa panostaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin alueilla, joilla on kasautunutta huono-osaisuutta. Tärkeää on saada aikaiseksi jokin konkreettinen muutos, joka havaitaan ja josta asukkaat voivat olla ylpeitä.”
Mikä ITU2?
– Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke
– kehitetään uudenlaista toimintamallia, joissa yhdistyvät alueen asukkaitten, alueella toimivan kolmannen sektorin sekä julkisen ja yksityisen sektorin voimavarat sekä seurakunnan toiminta
– asukkaiden taidot hyödynnetään toiminnoissa ja vertaistukea ja järjestötoimintaa käytetään ennaltaehkäisevänä tukimuotona, joka tukee julkista palvelujärjestelmää
– hankkeessa luotiin Rajakylään osallisuusmalli sekä osallistavan budjetoinnin prosessi, jossa asukkaat saivat suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisia kehittämishankkeita asuinalueillaan
– Oulun kaupunki tuki hanketta pienellä rahallisella panostuksella.
–