Puoli vuosisataa liikunnan iloa Raksilassa – urheilupuisto muuttanee muotoaan tulevaisuudessa
Etualalla oikealla oleva uimahalli oli valmistuessaan 50 vuotta sitten Raksilan urheilualueen ensimmäinen rakennus. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Raksilan liikunta- ja urheilupuisto syntyi noin 50 vuotta sitten, kun uimahalli ja jäähalli valmistuivat. Raksilan suurten kehityshankkeiden myötä edessä ovat muutosten vuodet, mutta alue on tarkoitus säilyttää jatkossakin liikunnallisessa käytössä.
Raksila on Oulun kaupunkikehityksen näkyvin kohde tulevina vuosina, kun alueelle suunnitellaan muun muassa asemakeskusta, elämysareenaa, vesiliikuntakeskusta ja uutta kauppakeskusta marketien tilalle. Muutokset näkyvät väistämättä myös Raksilan urheilupuistossa.
HISTORIA
Sotien jälkeen nykyinen Raksilan liikunta- ja urheilupuiston alue oli enimmäkseen peltoa, jonka pohjoispuolella oli Kajaaniin menevä maantie. Uimahallin takana olevan Pikkukankaan metsikön keskellä oli soramonttu ja kaatopaikka.
Raksila sellaisena kuin se nykyään tunnetaan alkoi hahmottua 1950-luvulta eteenpäin pääosin 1930–40-luvuilla rakennetun puu-Raksilan kylkeen. Ensimmäisinä julkisina rakennuksina valmistuivat Teuvo Pakkalan koulu 1950 ja Oulun Normaalilyseo 1958, ja koulujen kentillä urheiltiinkin ahkerasti jo kauan ennen kuin urheilupuistoa oli perustettu.
Pohjantie tuli reunustamaan aluetta 1967, ja edellisenä vuonna valmistui Välkkylän ylioppilaskylän ensimmäinen rakennus. Samoihin aikoihin rakennettiin Ratakadun ja Syrjäkadun välisiä kerrostaloja.
Vanhemman polven oululaiset saattavat muistaa, että Pikkukankaalla, nykyisen uimahallin takana olevalla mäennyppylällä oli pieni hyppyrimäki, lähteestä riippuen joko K17 tai K25. Siinä on kertonut harjoitelleensa 1960-luvun lopulla tuolloin Oulussa asunut vuoden 1978 maailmanmestari, taivalkoskelainen Tapio Räisänen. Mäki rakennettiin vuonna 1959 ja purettiin 1970-luvulla.
Toinen varhainen urheilupaikka alueella oli Teuvo Pakkalan koulun takana ollut tekojäärata, joka tehtiin vuonna 1965 yksityisten seurojen talkoovoimin.
Raksilan uimahalli on muuttanut paljon muotoaan peruskorjausten ja laajennusten myötä. Sisään ei tulla enää portaita pitkin, ja Kari Huhtamon Polskis-veistoskin on nyt eri paikassa kuin alun perin. Kuva: Oulun kaupungin arkisto
Ajatus Raksilan urheilu- tai liikuntapuistosta virisi vuonna 1960, kun Irma Mikkola toimi kaupungin yleiskaava-arkkitehtina. Hän hahmotteli, että kaupungissa voisi olla kolme liikuntakeskittymää: pohjoisessa Simssinkankaalla Alppilan ja Iskon välimaastossa eli nykyisen Niittyaron urheilukeskuksen tienoilla, idässä Hintassa, jossa nyt toimii Hovinsuon urheilupuisto, sekä etelässä Raksilassa.
Raksilan urheilupuistoon suunniteltiin alun perin muun muassa maauimalaa, yleisurheilukenttää, jalkapallokenttiä, velodromia, useita eri pallopelikenttiä, urheilutaloa ja lenkkeilyreittejä.
Ouluhallia rakennettiin kesällä 1985. Kuva: Oulun kaupungin arkisto
Vuonna 1965 valmistui tarkennettu urheilupuisto-ohjelma, jossa mainittiin jo iso uimahalli, urheiluhalli, jäähalli ja tekojäärata. Myöhemmin Raksilan uimahallin ja monia muita Oulun merkkirakennuksia suunnitellut arkkitehti Risto Harju kaavaili diplomityössään samana vuonna, että Raksilan urheilupuistossa voisi olla yksi iso rakennus, jossa olisi saman katon alla niin uimahalli, jäähalli kuin palloilutilatkin, ja ympärillä paljon tilaa ulkoliikunnalle.
Välillä harkittiin, että koko urheilupuisto olisi siirretty Hiiroseen – Raksilan pelättiin tulevan liian täyteen, sillä sinne oli tulossa myös uusi paloasema. Raksilan urheilupuistoa lähdettiin kuitenkin tekemään yleiskaava-arkkitehti Mikkolan vuonna 1972 tekemän virkistysalue- ja vapaa-aikasuunnitelman pohjalta, ja samana vuonna aloitettiin uimahallin rakennustyöt.
Vuoden 1986 maatalousnäyttely keräsi paljon väkeä, ja yksi vetonaula oli upouusi Ouluhalli. Kuva: Oulun kaupungin arkisto
Nykymuotoinen Raksila alkoi olla valmis 1970-luvun puolivälissä, kun uimahalli valmistui vuonna 1974, jäähalli 1975 ja automarketit 1976. Urheilupuisto täydentyi Ouluhallilla 1986 ja pesäpallostadionilla 1997. Uusi tekojääkenttä valmistui 1997 ja vuonna 2008 jäähalli sai kylkeensä harjoitushallin. Kolme vuotta sitten valmistui Ouluhallin laajennusosa.
NYKYISYYS
Oulun kaupungin tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkankaalle syksyllä 50 vuotta täyttävä Oulun uimahalli on läpeensä tuttu paikka. Hän muistaa uineensa siellä yhdeksänvuotiaana jo avajaisviikolla vuonna 1974 ja oli aikoinaan myös töissä kellarin ”konehuoneessa” hoitamassa hallin tekniikkaa.
”Sen verran olen näitä kemikaaleja käsitellyt, että on tukka lähtenyt”, hän veistelee.
Tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangas sanoo, että 50 vuoden ikään ehtinyt uimahalli alkaa olla rakennuksena jo "tekohengityksellä". Kuva: Pasi Rytinki
Nyt Leviäkangas vastaa isännöitsijänä melkein kaikista Raksilan urheilupuiston tapahtumapaikoista.
Raksilan uimahalli näyttää nyt aika erilaiselta kuin valmistuessaan. Rakennusta on peruskorjattu ja laajennettu kolmeen otteeseen, vuosina 1988, 2001 ja 2014, mutta nyt se alkaa olla auttamatta käyttöikänsä päässä. Uimahallin olosuhteet ja käyttö panevat rakennuksen rakenteet armottoman koville.
On Raksilan uimahallia ahkerasti käytettykin. Parhaimmillaan kävijöitä on ollut 630 000 vuodessa, ja yli puolen miljoonan mennään yleensä edelleen.
Raksilan uimahallin judo- ja nyrkkeilysalilla on noin 20 000 asiakasta vuodessa. Heillekin pitäisi löytää väistötilat, kun halli sulkeutuu, Jari Leviäkangas toteaa. Kuva: Pasi Rytinki
”Tämä on Suomen käytetyimpiä uimahalleja. Kuntotutkimusten perusteella tämä on elinkaarensa lopussa tai jopa sen ohittanut, joten tekohengityksellä tässä nyt mennään”, Leviäkangas toteaa ja toivoo, että nykyistä rakennusta päästään pian purkamaan ja uutta vesiliikuntakeskusta rakentamaan tilalle.
Raksilan sulkeutuminen tietää muutamaa hankalaa vuotta uimahallien käyttäjille ja etenkin uintiurheilulle, mutta onneksi vuodenvaihteen jälkeen avattava Linnanmaan uimahalli helpottaa hieman tulevaa ahtautta, samoin jo olemassa olevat Raatin, Vesi-Jatulin ja Kempeleen uimahallit. Leviäkangas huomauttaa, että kun Raksilaa peruskorjattiin vuosituhannen vaihteessa, korvaavia altaita oli paljon vähemmän kuin nyt.
Uimahallin alla vettä puhdistetaan sekä perinteisellä hiekkasuodatuksella että moderneilla ultraäänilaitteilla. Isännöitsijä Jari Leviäkangas työskenteli itse vuosia "konehuoneen" puolella. Kuva: Pasi Rytinki
Leviäkankaan mielestä Raksilan uimahallin paikka on Suomen paras, joten uusi vesiliikuntakeskuskin kannattaa rakentaa sinne eikä kauemmaksi keskustasta. Paikka on samalla tontilla kuin nykyinen halli, koska se on pohjavesitilanteen takia ainoa mahdollinen paikka alueella – uimahalli tarvitsee paljon huoltotilaa altaiden alla ja pohjavesi kohdistaa painetta rakenteisiin. Monien toivomus siitä, että uusi halli olisi rakennettu viereen ennen kuin vanha olisi purettu, on käytännössä mahdoton.
”Kun ensimmäinen betonipaalu iskettäisiin maahan, tämä rakennus lähtisi kallistumaan”, Leviäkangas sanoo ja lisää, että tontilla ei ole tilaakaan yhtä aikaa toiminnassa olevalle uimahallille ja valtavalle rakennustyömaalle.
Oulun jäähalli oli julkisivultaan punainen vielä 2000-luvun alussa. Kuva: Oulun kaupungin arkisto
Siirrymme Raksilan jäähalliin eli Oulun Energia -areenaan, joka on kesäkuussa hiljaisimmillaan. Jääurheilukausi loppuu toukokuussa, ja kenttää aletaan jäädyttää uudelleen heinäkuun lopulla. Kesällä tehdään vuosihuoltoa ja siivousta, mutta muutamia juniorikiekkoilijoitakin liikkuu käytävillä. Harjoitushallissa on enemmän toimintaa, sillä siellä on jää käytössä kesälläkin.
Jäähallikin täyttää ensi vuonna 50 vuotta, ja se on uimahallin tavoin auttamatta aikansa elänyt.
”Toivottavasti tämä vielä sen kymmenkunta vuotta pystyisi palvelemaan”, Leviäkangas sanoo. Jäähallikin on hänelle tuttu jo ajalta ennen työuraa, sillä hän pelasi jääkiekkoa B-juniori-ikäiseksi saakka.
Jos ja kun uusi elämysareena rakennetaan, vanha jäähalli aiotaan purkaa ja tontti vapauttaa muuhun käyttöön. Uudemman harjoitushallin kohtalo ei ole yhtä selvä, se riippuu siitä, miten elämysareenan yhteyteen tarvittava harjoitushalli toteutetaan. Areenan valmistuessakin kaupunkiin jää joka tapauksessa puutetta katetusta jäästä ja jäävuoroista.
Jäähallissa on vuosien varrella järjestetty myös erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Tänä vuonna tulossa on Kuumaa-yhtyeen konsertti marraskuussa, Jari Leviäkangas kertoo. Kuva: Pasi Rytinki
Jotkut ovat pitäneet Oulun kaupungin lupaamaa sijoitusta (50 miljoonaa euroa) tulevaan elämysareenaan suurena, mutta Raksilan hallin mittava peruskorjaus tai kokonaan kaupungin varoin uuden jäähallin rakentaminen maksaisi tehdyn hankeselvityksen mukaan noin 60 miljoonaa euroa, joten sijoitus suurelta osin yksityisellä rahalla tehtävään elämysareenaan tulee kaupungille edullisemmaksi kuin oman jäähallin rakentaminen.
”Eikä tätä oikein pysty enää remontoimaan, kyllä tämä purkaa pitää. Kyllähän tässä jääkiekon pelaa, mutta muut asiat eivät oikein ole nykyajan tasolla”, Leviäkangas toteaa.
Parikymmentä vuotta sitten peruskorjattu jäähallikin on aika eri näköinen sisältä ja ulkoa kuin takavuosikymmeninä ja yleisökapasiteetti on pienempi kuin puupenkkiaikana ennen aitioiden rakentamista. Hallissa on nykyään reilut 6000 katsomopaikkaa, joista istumapaikkoja noin 4300. Aitioita on 12.
Pesäpallostadionia on päivitetty muun muassa uudella hiekkatekonurmella. Kuva: Pasi Rytinki
Oululaiset luulevat joskus, että pesäpallostadionia eli nykyiseltä nimeltään Hielo Stadionia ei käytä kukaan otteluiden ulkopuolella, mutta on siellä nytkin junioreita harjoittelemassa. Samana iltana on vuorossa Lipon naisten ottelu.
”Tämä taitaa olla vieläkin maailman suurin pesäpallostadion, näinhän me on sitä mainostettu”, Leviäkangas sanoo. Hän vakuuttaa, että pesäpallo lentää stadionilla kesäisin joka päivä, ja talvisaikaan stadionia on käytetty hiihtotapahtumissa sekä vuosittaisissa Stadion Snowcross -kelkkakisoissa.
Pesäpallostadion on joillekin tuttu pikemminkin takavuosien suurkonserteista kuin pesäpallosta, mutta Leviäkankaan mukaan se kysyntä on hiipunut Kuusisaaren tapahtumapuiston valmistumisen jälkeen. Tosin joitakin tapahtumajärjestäjiä houkuttaa komealta kuulostava stadionin status, ja 6. heinäkuuta pesäpallostadionilla järjestetäänkin Ismo Leikolan stand up -show.
27-vuotias pesäpallostadion on uimahalliin ja jäähalliin verrattuna uusi, mutta sitäkin on hieman ehostettu. Kentällä on uusi hiekkatekonurmi ja pian on tarkoitus uusia näyttötaulu ja äänentoisto. Lipon taustayhtiö Läpilyönti Oy on uusinut myös katsomon vip-tiloja.
Leviäkangas on kaiken kaikkiaan tyytyväinen Raksilan urheilualueeseen. Laajennettu Ouluhalli on tällä hetkellä puolen Suomen tärkein messu- ja tapahtuma-areena, ja muutkin tilat ovat ahkerasti kaupunkilaisten ja muualta tulevien käytössä, aivan kaupungin ytimessä.
”Me oululaiset emme aina varmaan oikein itsekään ymmärrä, kuinka hieno alue tämä on.”
TULEVAISUUS
Se, miltä Raksilan urheilupuistossa näyttää 10–15 vuoden päästä, riippuu täysin siitä, miten muut Raksilan kehityshankkeet etenevät. Urheilualuetta on tutkittu samalla kun on tehty selvityksiä ja visiotyötä muun muassa asemakeskuksen ja areenan ympäristöön liittyen, sanoo kaupungin kaavoitusjohtaja Kari Nykänen. Keskeinen asia on liikenne.
”Koko alueen maankäyttö muuttuu elämysareenan ja asemakeskuksen myötä ja marketkorttelitkin uusiutuvat. Toiminnot lisääntyvät, ja se mitoittaa liikennettä. Liikenneverkko on tuolla alueella kaikkein rajoittavin tekijä”, Nykänen sanoo.
Yhtenä konkreettisena asiana on ollut esillä Teuvo Pakkalan kadun läpiajoliikenteen vähentäminen Kajaanintien ja Kainuuntien välillä. Puutalot eivät kestä nykyisenkaltaista raskaan liikenteen aiheuttamaa tärinärasitusta.
”Urheilualueen saavutettavuutta parantaisi huomattavasti, jos saisimme liittymän sinne suoraan Kainuuntieltä eli eteläpuolelta. Samalla Teuvo Pakkalan kadun liikennemäärää voitaisiin vähentää.”
Nykäsen mukaan uusi liittymä Kainuuntieltä palvelisi koko urheilualueen kehittämistä erilaisia liikunta- ja virkistyspalveluita sekä pysäköintiratkaisua varten, ja samalla ehkä jonkin toiminnan tarpeellisuutta tuolla alueella voisi tarkastella uudelleen.
”Urheilutoiminnot on aikoinaan mietitty ihan oikein täydentämään tuon alueen kokonaisuutta, mutta ehkä nyt kun meillä kaupungin kasvaessa on isoja, tärkeitä kehityskohteita, joiden painopiste siirtyy Raksilaa kohti, on luonnollista, että aluetta tarkastellaan myös kokonaisuutena”, Nykänen sanoo.
”Silloin meillä voisi löytyä tilaa, ja aluetta voisi edelleen käyttää urheilupainotteiseen toimintaan. Itse näkisin niin, että jos Raksilaa kehitetään urheilualueena, silloin siellä ideaalitilanteessa ei olisi pelkästään julkisia toimijoita, kuten Ouluhalli laajennuksineen ja vesiliikuntakeskus, vaan myös yksityisiä toimijoita ja liikuntapalveluita monipuolisesti.”
Kolme vuotta sitten valmistunut Ouluhallin laajennus on urheilualueen uusin rakennus. Nykyisen uimahallin paikalle suunnitellaan mahdollisesti Suomen suurinta vesiliikuntakeskusta. Kuva: Pasi Rytinki
Nykänenkin pitää hyvin arvokkaana asiana, että Oulussa on Raksilan kaltainen urheilu- ja liikunta-alue niin lähellä keskustaa ja helposti saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Samalla se muodostaa luontevan linkin keskustan ja työpaikka- ja terveyspalvelualueena kasvavan Kontinkankaan välille.
Kokonaisuuden voi siis kiteyttää niin, että Raksilan urheilupuiston alue on tarkoitus säilyttää nykyisenkaltaisessa käytössä, vaikka sen sisällä palaset voivat tulevaisuudessa liikkua hyvinkin paljon?
”Juuri näin, ja ehkä täydentää joillain muillakin toiminnoilla, mutta varmasti se urheilutoiminta siellä säilyy, koska vesiliikuntakeskustahan sinne jo kaavoitetaan ja kaavaluonnos on tulossa lautakuntaan”, Nykänen sanoo. Kaavaluonnosta on tarkoitus käsitellä yhdyskuntalautakunnassa tulevan syksyn aikana, ja Raksilan uimahallin hankesuunnitelmaa käsitellään kaupunginhallituksessa juhannuksen jälkeen maanantaina 24. kesäkuuta.
Vesiliikuntakeskuksen yhteydessä on haaveiltu myös sen yhteyteen tulevasta maauimalasta, mutta Nykäsen mukaan se ei mahtune mukaan suunnitelmiin, sillä vesiliikuntakeskuksesta on tulossa muutenkin niin iso, että sen sovittaminen tontille on ollut kaavoituksen suurimpia haasteita.
”Maauimalalle voisi joku muu paikka olla luontevampikin”, Nykänen toteaa.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Oulun Tilapalvelujen teettämää Oulun uimahallin rakennuksen ominaispiirteiden selvitystä (2019) ja arkkitehti Veli-Pekka Huhmon helmikuussa 2024 pitämää Rakennukset kertovat -luentoa.