Punkkilivestä voi seurata, miten punkkikausi etenee myös Oulussa

Punkit tarttuvat hankaliin paikkoihin. Tässä punkki poistetaan koiran silmäluomesta. Kuva: Pia Jokivirta.

Julkaistu: Kirjoittaja: carita marion forsman

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Punkeista on tehty useita havaittu Oulunseudulla kevään ja alkukesän aikana. Turun yliopiston ja Pfizerin kehittämän uuden Punkkilive-sovelluksen mukaan Oulussa ja sitä ympäröivissä kunnissa on punkkihavaintojen keskittymä. Punkkiliveen voi lisätä omia havaintoja punkeista.

Hämähäkkieläimiin kuuluva punkki on aktiivinen vähintään viiden asteen lämpötilassa. Kevään alkaminen merkitsee samalla myös sitä, että punkkikausi alkaa Suomessa. Punkkikausi kestää varhaisesta keväästä jopa marraskuuhun saakka.

Punkki eli puutiainen on täysikasvuisena enintään neljän millimetrin kokoinen. Se viihtyy kostella ja metsäisillä alueilla, joissa on tiheä aluskasvillisuus. Punkkeja on havaittu erityisen paljon rannikolla ja Etelä-Suomessa, mutta vähiten Pohjois-Lapissa.

Ilmaston lämpenemisen on arvioitu lisänneen punkkien lukumäärä ja myös punkkien ihmisille aiheuttamien sairaustapausten lukumäärää. Ilmaston lämpeneminen voi selittää myös sen, että punkkeja esiintyy yhä pohjoisempana.

Punkeistä ihmisille kaksi tautia

Punkki elää vain kahdesta neljään vuotta, jolloin se tarvitsee veriaterian jokaisessa kehitysvaiheessaan. Sitä varten punkin täytyy kiinnittyä isäntäeläimeen. Punkki odottaa kasvillisuuden seassa hetkeä, jolloin sopiva uhri kulkee ohi. Punkin pureman voi ennalta ehkäistä käyttämällä pitkähihaisia ja pitkälahkeisia vaatteita.

Punkki kiinnittyy ohi kulkevaan eläimeen tai ihmiseen etujaloillaan, mutta ihoon tarttuneen punkin voi poistaa. Punkin purema voi olla huomaamaton, jolloin punkki levittää ihmisiin pääasiassa kahta merkittävää tautia. Ne ovat borrelioosi eli Lymen tauti ja puutiaisaivotulehdus eli TBE. Puutiaisaivotulehdustapauksia on ollut kuusi Oulussa vuosina 2016–2020.

Ihmisten sairastamaa borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta, mutta sitä hoidetaan antibiooteilla. Puutiaisaivotulehdukseen ei ole parantavaa lääkehoitoa ja toipumisaika on pitkä, mutta sitä vastaan voi suojautua rokotteella. Oulussa asuvat eivät ole oikeutettuja maksuttomiin punkkirokotuksiin. Rokote on hankittava apteekista ja rokotusta varten voi varata ajan Oulun Omahoidon kautta.

Maksuttomiin rokotuksiin ovat oikeutettuja Ahvenanmaalla, Paraisilla, Simossa, Kemissä, Kotkassa, Lappeenrannassa, Raahessa, Lohjalla, Kustavissa Kirkkonummella ja Sipoossa asuvat henkilöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotesuosituksen mukaan Hailuodon luonnossa liikkuville asukkaille ja mökkiläisille suositellaan omakustanteista rokotetta.

Koiratkin voi rokottaa borrelioosia vastaan

Punkit voivat tarttua myös koiriin, jos nämä liikkuvat punkkien elinalueilla. Koirat voivat saada punkeista borrelioosin, mutta koiria varten on olemassa punkkirokote, joka estää borrelia-bakteerin siirtymisen koiraan.

”Tärkeää on huolehtia aina koiran punkkihäädöstä, joka on eri asia kuin rokottaminen. Koirille on olemassa rokote borrelioosia vastaan, mutta se ei ole laajasti käytössä, koska koirat sairastuvat harvoin borrelioosiin. Mahdollisesta rokotuksesta on hyvä keskustella aina eläinlääkärin kanssa”, Pohjois-Suomen Eläinsairaalan sairaalan manageri Pia Jokivirta kertoo.

Koiranomistajat voivat hankkia myös punkkien karkottamiseen kehitettyjä lääkkeitä, jotka ovat koiran iholle levitettävät liuokset, punkkipillerit ja lääkkeelliset punkkipannat. Koiranomistajan ei tule unohtaa myöskään päivittäistä punkkisyyniä. Sama pätee myös muihin ulkona liikkuviin lemmikkieläimiin.

Taudit maailmanlaajuinen ongelma

Joonas Berghäll on ohjannut dokumenttielokuvan nimeltä Punkkisota, joka sai ensi-iltansa 14. toukokuuta 2021. Elokuva kertoo borrelioosista ja muista punkin aiheuttamista taudeista. Kysymyksessä on maailmanlaajuinen ongelma. Aihe on henkilökohtainen, sillä Berghäll on kertonut sairastavansa borrelioosia.

Punkkien aiheuttamat taudit ovat vanha ongelma. Lääketieteen tutkijat ovat epäilleet, että Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi mahdollisesti kuoli hoitamattoman borrelioosin seurauksena 38-vuotiaana vuonna 1872. Tämän teorian mukaan Kivi sai tartunnan, koska hän liikkui paljon metsässä ja harjoitti ketunpyyntiä.