Priyanka Sood: Tukea tarvitaan, jotta työelämästä saa täällä kiinni
Priyanka Sood on projektipäällikkönä uudessa Oulun osaamiskeskus OSKEssa. Hän työskentelee myös monikulttuurisentyön koordinaattorina Oulun kaupungilla. Kuvat: Harri Tarvainen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Projektipäällikkö ja monikulttuurisentyön koordinaattori Priyanka Sood tuli Suomeen vuonna 2009 helmikuussa suomalaisen puolison kanssa, joka on kotoisin Oulusta. Sood oli seitsemännellä kuulla raskaana ja tytär syntyi Oulussa toukokuussa.
”Olen kotoisin Pohjois-Intian Shimlasta, se on entinen brittien kesäkaupunki Keski-Himalajalla noin kolmen kilometrin korkeudessa. Tein tsunamin jälleenrakentamisen tutkimustyötä Länsi-Intiassa ja aviomieheni oli järjestössä samantyyppisessä työssä vapaaehtoisena”, Sood kertoo pariskunnan tapaamisesta.
Sood sanoo olevansa etuoikeutettu. Ouluun muuttaessaan hänellä oli koulutus ja ura.
”Olin kouluttautunut sosiaalityöntekijäksi Tata Institute of Social Sciences -oppilaitoksesta Intian Mumbaissa. Lisäksi suoritin Shimlassa englantilaisen kirjallisuuden tutkinnon St. Bede’s Collegessa”, hän kertoo.
Lisäksi Sood oli ollut töissä Japanissa ja Intiassa ministeriössä.
Omaa tutkintoa piti Suomessa täydentää
Oulussa Sood hoiti lasta kotona, mutta halusi kovasti takaisin työelämään. Vuonna 2010 hän meni kotouttamiskoulutukseen opiskelemaan suomea puoleksi vuodeksi.
Sood kuitenkin oivalsi, että suomen opiskelu ei riitä. Kieltä pitää voida käyttää käytännössä.
Hän pääsikin monikulttuurikeskus Villa Victoriin harjoittelijaksi ja sen jälkeen sinne palkkatyöhön. Hän alkoi konsultoida maahanmuuttajille suunnatun englanninkielisen oppaan tekemistä.
Sood kertoo miten Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa hänet otettiin uutena työntekijänä vastaan niin hienosti, että kokemus antoi myönteisen pohjan suomalaiseen työelämään.
Projektinhallintakurssin toisen harjoittelun jälkeen Sood lähetti helmikuussa 2012 paljon työhakemuksia, tuloksetta.
”Tiesin, että Suomessa on pulaa sosiaalityöntekijöistä. Opetushallitus tarkisti tutkintoni ja päätti, että se vastaa sosiaalityöntekijän maisterintutkintoa. Mutta vielä piti opiskella 16 opintopistettä lisää, jotta olisin pätevä”, Sood kertoo.
Esimies tuki tutkinnossa
Sood ei saanut kutsuja haastatteluihin, kun hän haki sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksia.
”Turhauduin pahasti. Ajattelin, että lähden Intiaan ja olinkin jo varannut liput muutamaksi kuukaudeksi. Sitten huomasin sosiaalityöntekijän kuukauden sijaisuuden Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa. Pääsin haastatteluun, sain paikan enkä sen jälkeen ole ollut työttömänä.”
Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen maahanmuuttajapalveluista Sood sanoo, että se on ”maailman paras työyhteisö”.
”Vastaanotto siellä teki todellisen vaikutuksen. Jos kokemus tästä työpaikasta olisi ollut huono, en olisi pärjännyt työelämässä jatkossakaan. Kaikki lähti esimiehestä, hän ei kyseenalaistanut tutkintoani vaan antoi aikaa opiskella se loppuun. Työkaverit ottivat avosylin vastaan ja edelleen olemme tekemisissä, vaikka olen muualla nyt töissä.”
Haukiputaalla löytyi suunta
Sood myöntää, että häntä pelotti mennä Haukiputaalle sosiaalityöntekijäksi.
”Pieni paikka ilman maahanmuuttajia ja tein töitä ihan kantasuomalaisten kanssa, mutta siitä tulikin erittäin hyvä kokemus. Ymmärsin silloin, että maahanmuuttajatyötä haluan tehdä.”
Ja kun vuonna 2015 tuli avoimeksi monikulttuurisentyön koordinaattorin paikka, Sood haki ja pääsi siihen.
Hänellä oli nyt tietoa, miten maahanmuuttajatyötä Oulussa voisi kehittää.
Omaa osaamista pitää osata kuvata
Oulun osaamiskeskus OSKE sijaitsee Business Asemalla. Keskus lähti rullaamaan muiden suurten kaupunkien hyvistä kokemuksista.
Toimintaa ohjaa tieto siitä, että kotoutumiskoulutuksen jälkeen maahanmuuttaja ei pääse ilman apua kiinni työelämään.
Ankkuroitumista yhteiskuntaan vaikeuttavat kielivaikeudet ja asenteet. Maahanmuuttajat tarvitsevat myös tukea oman osaamisensa kuvailemiseen.
”Vaikka maahanmuuttajat opiskelevat suomen perusteet, on aitona vaarana, että siihen tilanteeseen jäädään jumiin ilman aitoja kieli- ja työelämäkokemuksia. Lisäksi esimerkiksi hitsarin työ muualla maailmassa ei Suomessa pätevöitä tekemään hitsarin töitä”, Sood sanoo.
OSKEn asiakastyö alkaa marraskuussa
Asiakkaaksi OSKEen maahanmuuttaja pääsee TE-toimiston kautta. Ensimmäisenä edellytyksenä on, että maahanmuuttaja on kotouttamiskoulutuksen käynyt työtön työnhakija.
OSKEssa kartoitetaan muun muassa kielitaito ja työelämävalmiudet. Henkilökohtaisten tavoitteiden mukaan maahanmuuttajalle tehdään joko kouluttautumisen tai työllistymisen suunnitelma.
Lisäksi OSKEsta ollaan aktiivisesti yhteyksissä maahanmuuttajan mahdolliseen työ- tai koulupaikkaan ja tuetaan häntä kohti päämäärää.
Oulu pääsi OSKE-hankkeeseen tänä vuonna. Varsinainen asiakastyö alkaa marraskuussa. Hanketta rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Oulun kaupunki omarahoitusosuudella ja OSAO.