Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin yhteistyötä vahvistettu 20 vuotta – Perämerenkaaren puheenjohtaja Daniel Smirat korostaa alueiden ainutlaatuisuutta

Perämerenkaari-yhdistyksen puheenjohtaja Daniel Smirat painottaa, että yksi Perämerenkaari-yhdistyksen tärkeistä tavoitteista on tehdä paikallisille asukkaille arjesta parempaa. Kuva: Harri Tarvainen

Kaupunki

Julkaistu: Kirjoittaja: Sirpa Anneli Tarkkinen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Perämerenkaari-yhdistykseen kuuluvat kunnista Haaparanta, Kalix, Luulaja, Boden, Skellefteå, Oulu, Raahe ja Kalajoki sekä Kemi-Tornio-alue. Yhdistyksen puheenjohtajuutta ja vetovastuuta vaihdellaan vuosittain. Tänä vuonna on Luulajan vuoro, viime vuonna oli Oulun. 

Tänään juhlitaan Torniossa

Daniel Smirat on toiminut Perämerenkaaren puheenjohtajana tämän vuoden tammikuusta alkaen. Hän on myös Luulajan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. 

Tänään 20. vuotisjuhlapäivänä Tornioon kokoontuu syntymäpäiväjuhliin jäsenkuntien edustajia sekä kymmenien vuosien yhteistyökumppanit.  

”Yhteistyötä todella tarvitaan”, sanoo Smirat. ”Meitä yhdistää kehittämishalu sellaisissa asioissa kuin esimerkiksi liikkuminen alueidemme välillä, liikenneyhteydet yleensäkin, työllisyys, opiskelu ja kieliasiat. Ja matkailu, sillä siinä Luulajalla on enemmän yhteistä tarttumapintaa Oulun kuin Tukholman tai Malmön kanssa.” 

Tämän juhlavuoden sekä yleensä tulevaisuuden painopiste on infrastruktuurissa eli rakenteiden kehittämisessä. Sen osalta pyritään vaikuttamaan päättäjiin sekä Tukholmassa että Helsingissä. 

”Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen ainutlaatuiset mahdollisuudet pitäisi saattaa kaikkien tiettäviksi ja koettaviksi”, sanoo Smirat. 

Oulu vetää hanketta rajaliikenteestä 

Perämerenkaari on perustettu foorumiksi yhteiselle kehittämiselle. Tapaamisia on noin seitsemän kertaa vuodessa. Work shopeja ja webinaareja järjestetään kahdesta kolmeen puolivuosittain. 

Lisäksi käytännön yhteistyötä edistetään esimerkiksi EU- rahoitteisilla kehittämishankkeilla. Parhaillaan on käynnissä yhteistyöhanke rajan ylittävistä liikennejärjestelmistä ja kestävästä matkailusta. Koko Perämerenkaaren alueella toteutettavaa hanketta vetävät Oulun kaupungin konsernihallinto ja BusinessOulu. 

Myös kielitaitoon, kulttuuriin ja opetukseen liittyviä aiheita yhdistys edistää aktiivisesti. 

”Ei ole tarkoitus, että operoisimme vain korkean tason virkahenkilöiden kanssa, vaan tällaisen yhteistyön kautta haluamme päästä lähemmäs tavallisia ihmisiä ja taata heille hyvä elämän seudulla”, Smirat sanoo. 

Pohjoisen matkailuun vaikutettava kansallisesti

Kesäkuussa järjestettiin Torniossa 50 henkilön work shop, jossa käsiteltiin seutujen ja kaupunkien yhteistä tulevaisuuden kuvaa liikennejärjestelmiä koskien. 

”Myönnän, että kovin näkyviä ei olla vielä koko kansalle, mutta sen näkyvyyden puolesta teemme työtä kunnissa. Toiveeni on, että saisimme lisättyä alueen matkailua Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa ja meidän pitäisi myös pystyä vaikuttamaan nimenomaan kansalliseen päätöksentekoon tässä asiassa.”

Perämerenkaaren yhdistys on rekisteröity Suomeen ja sen hallinnollinen kotipaikka on Oulu. Yhdistyksellä ei ole palkattua henkilöstöä, mutta Oulun ja Luulajan kansainvälisten asioiden päälliköt Anne Rännäli-Kontturi ja Nataliia Hammarberg edistävät yhdistyksen asioita osana työtään. 

Yhdistyksen hallituksessa Oulua edustaa hallintojohtaja Ari Heikkinen. Yhdistyksen hallintoa hoitaa Leena Pälli.

Perämerenkaari ry:n vuosibudjetti on 80 000 euroa. Rahoitus tulee mukana olevilta kunnilta ja Pohjoismaiselta ministerineuvostolta.

Vuonna 2020 yhdistyksen kotipaikaksi tuli Suomi. Smiratin mukaan muutoksen vaikutus näkyy Ruotsia helpompana hallintona eli byrokratiaa on vähemmän.