Pohjois-Pohjanmaalla Finnveran rahoitus on palautunut tavanomaisemmalle tasolle
Koronasta aiheutuneen suhdannekuopan rahoitustarve on laskenut ja alueella on päästy keskittymään kasvuun, toimituksiin ja investointeihin. Kuva: Mostphotos
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Rahoitusta myönnettiin Pohjois-Suomessa yhteensä pk- ja midcap -yrityksille alkuvuonna 65 miljoonaa euroa. Viime vuotta leimasi koronakriisi, minkä vuoksi yritykset joutuivat hakemaan runsaasti rahoitusta paikatakseen suhdannekuoppaa. Tänä vuonna vastaavaa tarvetta ei ole ollut, vaan alueella on päästy rahoittamaan kasvua, toimituksia ja jonkin verran myös investointeja.
Loppuvuoden näkymät ovat varsin valoisat – matkailua lukuun ottamatta. Kainuussa rahoitus kasvoi alkuvuonna 9 prosenttia, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla myönnetty rahoitus puolittui edellisvuodesta.
”Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palattiin rahoituksen kysynnän osalta tavanomaisemmalle tasolle. Suhdannekuoppaa paikkaavaa käyttöpääomarahoitusta on tämän vuoden puolella tarvinnut osa Lapin matkailuyrityksistä”, sanoo aluejohtaja Pasi Vartiainen.
60 prosenttia alkuvuoden rahoituksesta on ollut käyttöpääomarahoitusta, joka suuntautuu nyt jo myös yritysten kasvuun. Investointien rahoitus on toistaiseksi ollut hyvin maltillista, sillä yrityksillä on Vartiaisen mukaan ollut vielä kapasiteettia vastata kysyntään.
”Talouden hyvä veto on näkynyt erityisesti teollisuudessa, jossa tilauskirjat ovat vahvoja. Tämä alkaa näkyä myös investointien piristymisenä, ja etenkin puuteollisuudessa on käynnistymässä runsaasti uusia investointeja. Erityisesti sahat ovat vuosien investointilaman jälkeen modernisoimassa laitoksiaan.”
Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus hajaantuu
Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus kohdistuu tasaisemmin: suurimpina teollisuuden osuus on puolet ja kaupan alan sekä liike-elämän palvelujen osuus yhteensä 44 prosenttia. Matkailun osuus on noin 6 prosenttia rahoituksesta. Maakuntaan on kasvanut iso rakennusalan klusteri, joka nousi erityisesti edellisvuoden rahoituksessa esiin. Oulun seudulla merkittävälle ICT-alalle kohdistui 14 prosenttia Finnveran alkuvuonna myöntämästä rahoituksesta.
”ICT:n verraten alhaista osuutta Finnveran rahoituksessa selittää muun muassa se, että yritykset pystyvät järjestämään rahoitustaan muilla tavoilla tai start up -luonteensa takia eivät vielä välttämättä ole velkarahoituksen ja Finnveran takausten piirissä. Finnveran rahoitus voi tulla kyseeseen, kun yrityksellä on jo kassavirtaa jolla maksaa velka takaisin”, Vartiainen sanoo.