Pohjoinen pääosassa – arvovaltaisessa seminaarissa puitiin turvallisuutta ja taloutta
Ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Mikael Antell arvioi, että pohjoisen teknologiselle osaamiselle on kovasti kysyntää myös Natossa. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun kaupungin järjestämässä Pohjoisen turvallisuus- ja talousseminaarissa kuultiin alustukset muun muassa ulkoministeriön lähetystöneuvos Jyrki Nissilältä, joka analysoi Suomen vientinäkymiä muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa, suurlähettiläs Jari Viléniltä alueellisen yhteistyön näkymistä arktisella ja Barentsin alueella sekä arktisen suurlähettilään Petteri Vuorimäen ajankohtaiskatsaus.
Seminaaripäivän pohjateemana oli Pohjoinen ohjelma, joka lobattiin mukaan hallitusohjelmaan keväällä laajalla pohjoisten toimijoiden yhteistyöllä. Ohjelmassa korostetaan alueen alati kasvavaa geopoliittista merkitystä muun muassa Venäjän hyökkäyssodan sekä Nato-jäsenyyden takia sekä huomattavia taloudellisia mahdollisuuksia osaamiseen perustuvan kasvun ja puhtaan energian investointien myötä.
Seminaarin avauspuheenvuoron pitänyt maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.) kertoi, että Pohjoisen ohjelman valmistelu valtioneuvoston kansliassa on parhaillaan käynnistymässä kuten uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattu. Talvitie on määrä nimittää parin vuoden päästä tiede- ja kulttuuriministeriksi nykyisen hallituskauden jälkimmäiselle puoliskolle.
”Esivalmistelu on nyt käynnissä valtiosihteeri Risto Artjoen johdolla, ja hallitusohjelmatekstin mukaisesti ohjelmaa tukemaan tullaan perustamaan neuvottelukunta, joka valtioneuvoston on tarkoitus alkusyksystä asettaa. Tämä ohjelma tulee vauhdittamaan ja vahvistamaan pohjoisen merkitystä maamme turvallisuuspoliittisessa keskustelussa”, Talvitie sanoi.
”Pohjoinen on uusi etelä”
Talvitie sanoi uskovansa, että vuosikymmenen lopussa ”kartta on kääntynyt” monessa asiassa ja pohjoisesta on tullut ”uusi etelä”. Samanlaista viestiä toi puheenvuorossaan myös Oulun kaupunginjohtaja Seppo Määttä: pohjoinen on nyt pääosassa koko Suomen kasvun, turvallisuuden ja kansainvälisen yhteistyön edistäjänä.
Monessa puheenvuorossa ja kommentissa korostettiin Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan huomattavaa investointibuumia ja sitä, että nykyisessä maailmantilanteessa pohjoisen merkitys turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle on elintärkeää. Esimerkiksi tiestön kunnosta kannettiin moneen otteeseen huolta.
Puheenvuoroissa korostui myös yhteistyön merkitys paitsi pohjoisen Suomen eri alueiden, toimijoiden ja organisaatioiden, myös maiden rajat ylittävästi.
Nato tuo mahdollisuuksia
Seminaarissa keskusteltiin myös Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksesta pohjoiseen Suomeen.
Naton ja Suomen yhteensovittamisesta vastaava ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Mikael Antell arvioi omassa puheessaan pohjoisen turvallisuusympäristön kehittymistä ja mahdollisuuksia ja korosti myös pohjoismaisen yhteistyön voimaa.
”Uskoisin myös, että Oululle ja pohjoisille alueille teknologisen murroksen luomat uudet tarpeet – myös Naton piirissä – ovat valtava potentiaali.”
”Vaikka tilanne on nyt vaikea turvallisuuspoliittisesti, se tuo paljon uusia mahdollisuuksia pohjoisessa. Näkisin, että Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on erittäin hyvät mahdollisuudet täydentää toisiaan. Täytyy muistaa puhua sekä turvallisuuspolitiikasta että taloudellisesta yhteistyöstä”, Antell sanoi.
”Meidänhän ei missään nimessä kannata kilpailla keskenämme – kilpailu on aina hyvä, mutta yhteistyö parempi”, Antell sanoi ja muistutti Pohjoismaiden suhteellisesta pienuudesta globaalissa mittakaavassa.
”Uskoisin myös, että Oululle ja pohjoisille alueille teknologisen murroksen luomat uudet tarpeet – myös Naton piirissä – ovat valtava potentiaali”, Antell arvioi ja viittasi esimerkkinä täkäläiseen 6G-osaamiseen.
Uusi ajattelumalli puolustukseen
Lapin lennoston komentaja, eversti Tuukka Karjalainen kertoi Puolustusvoimien näkökulmasta siitä, miten Nato-jäsenyys vaikuttaa pohjoisten alueiden puolustukseen.
Karjalainen huomautti, että vaikka operatiivinen ympäristö on muuttunut, puolustuksen ”fundamentit” ovat ennallaan. Hän kuitenkin totesi, että Suomen ja Naton yhteisoperointikyvyn rakentaminen vaatii vielä paljon toimenpiteitä ja työtä. Nato asettaa tiettyjä kehittymisvaateita Suomelle.
”Yksi parannettava kohde on ’mindsetin’ muuttaminen. Olemme vahvasti ajatelleet niin, että puolustamme jokaista neliösenttiä Suomenmaassa. Nyt ajatusmalli pitää muuttaa kollektiivisen puolustuksen näkökulmaan, ja meidän pitää olla valmiita puolustamaan myös Romaniaa, Espanjan nurkkaa tai mitä tahansa Nato-maata”, Karjalainen totesi.