Pikisaari pysyy Oulun helmenä – Luovaa kylää rakennetaan rauhassa harkiten yhteisessä pöydässä

Merimiehen kotimuseolla on koolla porukka, jonka tehtävänä on miettiä sitä, minkälainen on Pikisaaren tulevaisuus.

Pöydän ääressä ovat Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Sami Ylisaari ja tapahtumapäällikkö Jarkko Halunen, Oulu Urban Culture ry:n toiminnanjohtaja Heikki Myllylahti, kaupungin omistaman toimitilayhtiön Potential Oy:n toimitusjohtaja Sami Helander, museo- ja tiedekeskus Luupin yleisötyönjohtaja Anna-Riikka Hirvonen sekä kuvataiteilija Raimo Törhönen Vanha Villatehdas ry:stä. Heistä muodostuu haastattelupäivänä toista kertaa koolla ollut Pikisaaren kehittämisen ohjausryhmä.

Potential Oy osti Villatehtaan alueen kaikki rakennukset kaupungin hallintaan alkuvuodesta, ja nyt paikalle suunnitellaan Luovaa kylää, jonka olisi määrä muotoutua kulttuuripääkaupunkivuoteen 2026 mennessä. Ideana on vuokrata Villatehtaan rakennusten tiloja eri toimijoille niin, että kokonaisuudesta muodostuu ainutlaatuinen miljöö kulttuurin tekijöille ja kuluttajille.

Kaupungin edustajat ja alueen toimijat yhteiseen pöytään tuova ohjausryhmä huolehtii osaltaan siitä, että Pikisaarta kehitetään tavalla, joka vastaa alueen korvaamatonta kulttuurihistoriallista arvoa.

”Tarkoituksena on saada tänne Pikisaaren arvoista ja Pikisaaren kokoista kulttuuritoimintaa, josta syntyy vetovoimainen kohde sekä oululaisille että muualta tuleville.”

”Me toimimme vähän niin kuin vartijoina sen suhteen, että Pikisaaren Villatehtaan kokonaisuudessa edetään siihen suuntaan, mikä on ollut alun perin vuonna 2019 tehdyn Pikisaaren kehittämissuunnitelman henki. Tarkoituksena on saada tänne Pikisaaren arvoista ja Pikisaaren kokoista kulttuuritoimintaa, josta syntyy vetovoimainen kohde sekä oululaisille että muualta tuleville”, kaupungin tapahtumapäällikkö Jarkko Halunen kiteyttää.

Vauhtisokeutta vältetään

Pikisaaren tulevaisuudesta voi olla erilaisia visioita, mutta siitä ollaan pitkälti yksimielisiä, että historiallisesti arvokasta miljöötä ei saa millään tavalla pilata.

”Meillä on aika voimakkaastikin erilaisia painotuksia, mutta pikkuhiljaa on hahmottumassa kokonaisuus, jossa on erilaisia toimijoita ja joka toimii niin, että kaikkien omaleimaisuus otetaan huomioon. Siihen suuntaan ollaan minusta menossa hyvällä tahdilla”, Pikisaaren taiteilijayhteisöä edustava Raimo Törhönen sanoo. Myös Oulu Urban Culturen Heikki Myllylahti kehuu, että aluetta kehitetään nyt toimijalähtöisesti, jolloin siitä tulee monipuolinen kokonaisuus.

Sami Ylisaari huomauttaa, että Pikisaaren kehittäminen ei ole vain vuoteen 2026 tähtäävä projekti. Monet kehittämissuunnitelman ajatuksista on jo toteutettu, ja työ jatkuu orgaanisesti pitkälle tulevaisuuteen – historia mielessä pitäen. Halunen lisää, että vanhoihin suunnitelmiin ei pidä myöskään hirttäytyä, vaan niitä voidaan muuttaa tarvittaessa.

”Ohjausryhmässä pyrimme kaitsemaan sitä, että ei tule vauhtisokeutta tai lähdetä väärään suuntaan”, Ylisaari sanoo.

Törhösen mukaan alueen toimijoilla on ollut pelkoa sellaisestakin.

”Kun ensimmäiset havainnekuvat nähtiin, kuvataiteilijat kauhistuivat täysin, että tuleeko koko saaresta vain iso bilepaikka. Olemme kuitenkin tuoneet omaa näkemystämme esiin, ja se on otettu hyvin vastaan. Tässä ollaan samassa porukassa tekemässä yhteistä asiaa”, Törhönen painottaa.

”Kun ensimmäiset havainnekuvat nähtiin, kuvataiteilijat kauhistuivat täysin, että tuleeko koko saaresta vain iso bilepaikka.”

Hän myöntää naurahtaen olevansa ohjausryhmän konservatiivi.

”Haluan varjella Pikisaaren rääseikköä, luontoa ja vanhoja taiteilijoita kulkemassa tuolla nurkissa.”

Ihmisen mittakaavassa

Vuoden 2019 kehittämissuunnitelmassa todetaan, että viereiseen Korkeasaareen yhdistynyt Pikisaari on osa kehittymässä olevaa suistoa, johon kuuluvat myös Kuusisaaren uusittu tapahtumapuisto sekä vähitellen rakentuva Hietasaaren ja Tuiran rantavyöhyke. Pikisaaren näkymät ovat keskeinen osa Oulun kaupunkimaisemaa ja -brändiä, ja joskus saari mielletään Oulun vanhaksi kaupungiksi.

Muualla maailmassa vanha kaupunki tarkoittaa usein isoja turistivirtoja, mutta Pikisaaressa halutaan säilyttää järki ja kohtuus tässäkin. Pikisaari on myös luontoarvoiltaan merkittävä, eikä se kestä valtavia väkimassoja, vaikka kävijöitä saarelle halutaankin.

”Kaikessa suunnittelussa on ollut lähtökohtana luonnehdinta ’ihmisen mittakaavasta’. Tänne ei voi suunnitella sellaista, joka vetää ihan hirveitä massoja – mitään suurtapahtumia ei voi hyväksyä. Tietenkin myös liikenne asettaa tietyt rajoitteet”, Halunen sanoo.

Alueen tapahtumajärjestäjiä edustava Heikki Myllylahti sanoo, että Pikisaaren tapahtumat niin sisällä kuin ulkotiloissakin ovat olleet luontaisesti varsin pienimuotoisia, korkeintaan muutaman sadan ihmisen tapahtumia, ja sellainen linja on tarkoitus säilyttää jatkossakin.

Samoin mahdolliset muutos- ja korjaustyöt alueen rakennuksissa tehdään tarkkaan harkiten ja vanhaa kunnioittaen, Pohjois-Pohjanmaan museon valvonnassa.

”Kun kesäviikonloppuna kävelee torilta sillan yli Pikisaareen, huomaa, että aika hidastuu ja meteli pienenee – silloin ollaan Pikisaaressa.”

Raimo Törhönen toteaa, että saareen tuleminen on eräänlainen aikamatka:

”Kun kesäviikonloppuna kävelee torilta sillan yli Pikisaareen, huomaa, että aika hidastuu ja meteli pienenee – silloin ollaan Pikisaaressa. Se on aika ainutlaatuista kaupungissa, että yhden sillan ylittämällä pääsee kuin toiseen maailmaan. Sitä pitää varjella.”

Fiskars käy esimerkistä

Pikisaaren tulevaa Luovaa kylää voi verrata muualla maassa ja maailmalla oleviin käsityö- ja ruukkikyliin, kulttuurikeskuksiin ja -kortteleihin. Lähin vertailukohta on Fiskarsin käsityökylä, jota pidetään hyvänä esimerkkinä Pikisaaren kaltaisen ympäristön pitkäjänteisestä ja kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja brändäyksestä, alueen historiasta ja luontaisista vetovoimatekijöistä ammentaen.

Villatehtaan alueesta halutaan vuoden 2019 kehittämissuunnitelman sanoin ”urbaani kyläkeskus, joka sykkii leppoisaa luovuutta ja kulttuuria” ja tarjoaa kaupunkilaisille ja matkailijoille vetovoimaisia palveluja, tapahtumia, tiloja ja käyntikohteita. Luovan kylän luontevia palveluja ovat esimerkiksi ravintola, leipomo, galleria, panimo, design- ja taidemyymälät, sauna, vesillä liikkumisen palvelut, yhteiskäyttötilat ja yhteisöllisen toiminnan tilat. Samalla varmistetaan, että alueen taiteilijoiden työskentelyolosuhteet pysyvät hyvinä.

Villatehtaan rakennuksia hallinnoivan Potential Oy:n toimitusjohtaja Sami Helander kertoo, että tiloihin on ollut jo paljon kiinnostusta. Yksi Pikisaaren ohjausryhmän tehtävistä on auttaa Potentialia etsimään tiloihin soveltuvat vuokralaiset, sillä kyse ei ole ollenkaan tavanomaisesta liike- ja toimitilojen vuokrauksesta.

”Pyrimme muodostamaan yhtenäisen käytännön siihen, että kun tiloja vapautuu, kaikilla on sama mahdollisuus hakea niitä. Ohjausryhmässä sitten annetaan meille kiinteistönomistajina suosituksia siitä, kenen kanssa voidaan jatkaa neuvotteluja vuokrasopimuksesta”, Helander sanoo.

”Potential on lähtenyt hienosti mukaan siihen, että tässä tehdään nimenomaan luovaa kylää, jossa taide ja kulttuuri on etusijalla.”

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Pikisaaressa ei voi kuka tahansa harjoittaa mitä tahansa liiketoimintaa, vaan toiminnan pitää sopia Pikisaaren miljööseen ja henkeen.

”Täytyy sanoa, että Potential on lähtenyt hienosti mukaan siihen, että tässä tehdään nimenomaan luovaa kylää, jossa taide ja kulttuuri on etusijalla”, Ylisaari kehuu. Myllylahti huomauttaa, että nykypäivänä ei ole ihan tavanomainen uutinen, että kaupunki ostaa vanhoja rakennuksia kulttuurikäyttöön.

Suolamakasiinin, Keltaisen talon ja niiden maa-alueen vuokraoikeuden Potential myi Sokeri-Jussin Kievari Oy:lle. Se aikoo rakentaa pienen, majatalotyyppisen hotellin OSAOn entisen, vuonna 1980 valmistuneen, sisäilmaongelmista kärsineen ja ensi syksynä purettavan koulurakennuksen paikalle. Hotellin rakentaminen vaatii vielä kaavamuutoksen.

”Samalla kaavoitetaan koko Pikisaaren alue ja mietitään myös liikennettä, koska sehän ei saa täällä oikeastaan kasvaa. Muutkin ympäristöasiat selvitellään samalla, ja se on reilun vuoden prosessi”, Helander sanoo.