Piilotettua salmiakkia, arktisuutta ja luksusterveydenhoitoa – BBC:n toimittaja elää onnellisena Oulussa

Työtään kulttuuripääkaupunkihankkeessa Benke rakastaa: vapaata, itsenäistä ja luovaa hurjan hyvässä seurassa – ja Oulussa. Kuvat: Sanna Krook

Julkaistu: Kirjoittaja: Annu Maarit Höttönen

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Erika Benke toimii ensi vuoden kesäkuuhun asti Oulussa ulkopuolisena freelancer-konsulttina Oulu2026-hankkeelle.

”Olen vuoden työvapaalla BBC:ltä, talossa on työntekijöille annettu sellainen mahdollisuus”, Benke mainitsee. ”Kun olin kolme vuotta sitten Suomessa, huomasin miten onnellinen täällä olen.”

Nainen paperitavarakaupassa vei uralle

Benken aiempi viipyminen täällä myös hyvin huomattiin: Benken postaukset paikkakunnalta saivat Facebookissa ja Twitterissä yhteensä 10 miljoonaa katselukertaa.

Unkarilaissyntyisen Benken yhteys Suomeen ei ole kuitenkaan edes viimeaikaisia peruja. Kontakti juontaa juurensa 30 vuoden päähän unkarilaiseen kotikaupunkiinsa Salgótarjániin ja paperitavarakauppaan siellä.

”Huomasin naisen, joka oli ostamassa postimerkkiä ja -korttia. Olin lukenut koulussa englantia ja autoin häntä. Kävi ilmi, että hän kuului Vantaan ystävyyskaupunkiseurueeseen. Kahvittelimme, ja rouva oli todella otettu, että hän sai tutustua paikallisiin ihmisiin vierailullaan kommunistisessa Unkarissa. Siellä tällaiset tapaamiset ulkomaalaisten kanssa olivat todella rajoitettuja.”

Suomessa Benke etsi historiansa henkilön käsiinsä ja tapasikin rouvan.

”Kerroin mikä merkitys tapaamisellamme 70-luvun lopussa oli. Vaikka olen aina ollut hyvä kielissä, se oli itse asiassa hänen tapaamisensa silloin, joka entistä enemmän innosti minua opiskelemaan englantia ja lopulta johdatti minut Lontooseen BBC:n toimittajaksi.”

Koronakatastrofin keskeltä väljemmille vesille

Benke hämmentyi, kun hän tänä kesänä saapui Iihin. Korona ei korostunut paikkakunnalla, pyöräilemään pystyi minne vain ja pulahtaa uimaan Iijokeen.

Toisin oli lähtömaassa, katastrofaalisessa koronatilanteessa.

”Lontoossa minun piti lähteä hoitamaan kauppa-asiointia kello kuusi aamulla, koska jo seitsemältä kaikkialla puistoja myöten oli täyttä. Turvavälejä oli mahdotonta pitää.”

Nallikarinranta on Benkelle erityinen paikka, onhan hän innokas uimari. Myös Toppilansalmi ihastuttaa skandinaavisella asuntokannallaan.

Dramatiikkaakin tämänkertaiseen Oulun-aikaan on sisältynyt. Eräänä iltana Benken vasemman silmän päälle laskeutui ikään kuin musta verho. Pelottava tilanne vei hänet OYSiin.

”En yleensä sairastele, mutta tässä oli taustalla silmäoperaatio, joka tehtiin, kun olin 18-vuotias”, Benke kertoo.

Nyt hän on enemmän kuin haltioitunut suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä: ystävällisyydestä, laadusta, huolenpidosta ja vähästä odottelusta. Jopa sairaalan odotustilan hän mainitsee viihtyisäksi ja sairaalaruuan ravintolatasoiseksi.

”Lääkärin kanssa ystävystyin, niin ei tapahtuisi ikinä Lontoossa. Siellä ollaan paljon etäisempiä ja virallisempia, odotushuone on täynnä satoja ihmisiä ja ruuaksi saa leipäpalan”, Benke vertaa. ”Englannissakin hoitohenkilökunta on erittäin ammattimaista, mutta he ovat stressaantuneita ja terveydenhoitoa ei siellä riittävästi rahoiteta. Olen hyvilläni, että tämä tapahtui täällä.”

Arktisuus on vahvuutemme

Onnekasta oli sekin, että Benken aviomies ja 15-vuotias poika olivat sairastumisen aikaan vierailulla.

Tapauksesta hän on toipunut hyvin.

”Suomalaiset ovat hyvin käytännöllisiä, minulle annettiin sairaalasta listakin mitä saan tehdä ja mitä en.”

Onhan niitä tietysti asioita täälläkin, jotka eivät niin miellytä. Mämmi ei maistu eikä salmiakki. Sitä Benke ihmettelee piiloteltavan vaikka minne.

”Ostin kerran munkin ja aloin syödä sitä, niin sitten sieltä paljastuikin salmiakkitäyte!”

Oulun voittoon kulttuuripääkaupunkikisassa Benke uskoo. Erottuvina piirteinä hän näkee arktisuuden ja ilmastonmuutoksen kärjet. Ne ovat näkemyksensä mukaan nyt muodikkaitakin.