Palveluverkkolinjaukset etenevät loppusuoralle – kaupunginhallitus esittää neljän koulun lakkauttamista

Kaupunginhallituksen maanantain kokouksen esityslistalla oli kaikkiaan yhdeksän alueellista palveluverkkoselvitystä. Sivistyslautakunta päätyi toukokuussa esittämään lakkautettavaksi lähivuosina Tirinkylän ja Ylikylän kouluja Kiimingissä, Keiskan koulua Haukiputaalla, Takkurannan koulua Kellossa sekä Sanginsuun ja Lämsänjärven kouluja.

Myös kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Keiskan, Kuivasojan, Lämsänjärven ja Sanginsuun koulujen lakkauttamista. Sen sijaan Takkurannan, Tirinkylän, Ylikylän ja Takkurannan koulut saavat jatkaa tietyin ehdoin.

Koulujen lakkautukset on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosina 2024–27. Keiskan koulun oppilaat siirtyisivät Haukiputaan kouluun, Kuivasojan sivukoulun oppilaat Rajakylän pääkouluun Pateniemen lukiolta vapautuneisiin tiloihin ja Lämsänjärven oppilaat Knuutilankankaan ja Kastellin kouluihin. Sanginsuun kouluyksikön oppilaat on tarkoitus sijoittaa Myllyojan pääkoulun yhteyteen, mutta huoltajilla on mahdollisuus hakea oppilaspaikkaa myös muista kouluista.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Takkurannan, Tirinkylän ja Ylikylän koulut jatkavat, mikäli oppilasmäärä ei laske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20. syyskuuta 2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia.

Jos Takkurannan koulu päädytään lakkauttamaan, oppilaat on tarkoitus siirtää Kellon kouluun. Vastaavasti Tirinkylän oppilaat siirtyisivät Alakylän kouluun ja Ylikylän oppilaat Huttukylän tai Kiiminkijoen kouluun.

Kaupunginhallitus hyväksyi myös sivistyslautakunnan toukokuussa tekemän esityksen, jonka mukaan Pikkaralan koulu jatkaa toimintaa, jos koulussa on vähintään 20 oppilasta. Säilyttämistä perustellaan koulun sijainnilla, kaavoitushankkeilla ja kiinteistön tämän hetken kunnolla.

Maankäyttöön ja kaavoitukseen huomiota

Kaupunginhallituksen päätös Pikkaralan, Lämsänjärven ja Kuivasojan koulun osalta oli yksimielinen. Muista muutosesityksistä äänestettiin. Pohjaesitykset voittivat äänin 11–2. Perussuomalaisten edustajat Jukka Huotari ja Jenna Simula jättivät päätöksistä eriävät mielipiteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota maankäytön ja kaavoituksen edellytyksiin tukea palveluverkkoselvityksessä esillä olevien alueiden asukasmäärän lisäämistä ja kehitystä.

Myös opetuskäytöstä poistettujen koulutilojen sekä piha- ja liikunta-alueiden kuntalaiskäyttö ja ylläpito suunnitellaan kokonaisuus huomioiden niiden hallintokuntien tai toimijoiden yhteistyönä, jotka vastaavat tiloista ja alueista.

Valtionosuudet laskevat

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan päätös oli välttämätön, sillä väestöennusteen mukaisesti perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan laskevan 4000 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä. Palveluverkkosuunnitelmassa vastataan väestöennusteen mukaiseen oppilasmäärän laskuun, mikä vaikuttaa huomattavasti Oulun kaupungin talouteen.

”Peruspalveluiden valtionosuuksien arvioidaan laskevan 28,8 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä oppilasmäärän laskusta johtuen. Kaupungin on vastuullisena toimijana reagoitava muutokseen”, Penttilä sanoo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.) toteaa, että kouluja ja varhaiskasvatuksen paljveluja on jatkossakin saatavilla koko Oulun alueella laajasti ja monipuolisesti.

”Nyt saavutettu esitys on tasapainoinen ja tasapuolinen, joka ottaa huomioon lasten edun ja kaupungin talouden haasteet”, Vehkaperä sanoo.

Lopulliset päätökset palveluverkosta on tarkoitus tehdä kaupunginvaltuuston kevään viimeisessä kokouksessa 19. kesäkuuta.