Pala historiaa: Oulun Seurahuone muuntui aikoinaan kaupungintaloksi – perusparannus valmistunee alkuvuodesta 2024

Pokkisen kaupunginosassa sijaitseva Oulun kaupungintalo on kivirakenteinen uusrenessanssirakennus. Siinä on neljä kerrosta pohjakerros mukaan luettuna, ja pohjakerros toimii huoltotilana. Ensimmäisessä kerroksessa ovat neuvonta ja kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston istuntosalit.

Kaupungintalon toisessa kerroksessa sijaitsee juhlasali, joka toimii edustustilana. Rakennuksen kolmas kerros on ylin kerros, jossa on suunniteltu kaupungin toimintoja ja taloutta. Kaupungintalossa on tehty perusparannusta loppuvuodesta 2021 alkaen, joten rakennusta peittää tällä hetkellä sääsuoja.

Seurahuone kasvoi kerroksella

Kaupungintalo oli aikaisemmin Oulun Seurahuone, jossa oli juhlasali, ravintola ja hotelli. Kivirakenteista Seurahuonetta edelsi puurakenteinen Seurahuone, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1882. Kivirakenteisen Seurahuoneen eli ”Susiteetin” suunnitteli Johan Erik Stenberg. Rakennus otettiin käyttöön Pohjanmaan radan valmistumisen kunniaksi järjestetyllä juhlaillallisella 29. lokakuuta 1886, jolloin rakennus ei ollut vielä valmis.

Oulun Seurahuone oli alun perin kaksikerroksinen, mutta sitä laajennettiin rakentamalla kolmas kerros itsenäisyyden ajan alussa. Ylin kerros lisättiin rakennukseen vuonna 1920. Kolmatta kerrosta käytettiin ullakkotilana ja mahdollisesti myös Oulun Seurahuoneen pyykinkuivatuksessa.

Oulun Seurahuoneen ravintola- ja hotellitoiminta eivät olleet taloudellisesti kannattavia, koska vuosina 1914–18 käyty ensimmäinen maailmansota oli aiheuttanut toiminnalle rajoituksia. Vuonna 1919 voimaan tullut alkoholijuomien kieltolaki aiheutti lisää tappioita ravintolatoiminnalle.

Seurahuoneesta tuli kaupungintalo

Oulun Seurahuoneen käyttötarkoitus muuttui sen jälkeen, kun osake-enemmistö siirtyi Oulun kaupungin haltuun vuonna 1919. Seurahuone Osakeyhtiö ja Oulun kaupunki tekivät sopimuksen, joka mahdollisti kaupungin virastojen muuttamisen rakennukseen. Lopulta kaupunki osti rakennuksen, minkä kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1921. Hotelli Seurahuoneesta tuli kaupungin vuokralainen.

Oulun kaupunginvaltuusto kokoontui Oulun Seurahuoneella loppuvuodesta 1920 alkaen, ja Oulun kaupunginhallituksen ensimmäinen kokous pidettiin tässä talossa vuonna 1931. Talon toiminta hotellina päättyi vuonna 1939, minkä jälkeen kaupunki osti hotellin irtaimiston. Kaupunginhallitus muutti Oulun Seurahuoneen nimen virallisesti kaupungintaloksi vuonna 1942.

Seurahuoneesta tuli Oulun kaupungintalo, koska Oulun kaupungin käyttöön tarvittiin riittävän suuri talo. Kaupungintalona oli toiminut aikaisemmin naapurissa Hallituskadulla sijaitseva talo, joka nyt tunnetaan kulttuuritalo Valveena.

Kaupungintalo sotilaskäytössä

Osa Oulun kaupungintalon tiloista on ollut sotilaskäytössä. Kaupunki vuokrasi hotellihuoneiston puolustusministeriölle toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–45. Rakennuksen ravintola toimi myös Lotta Svärd -järjestön ruokalana.

Suomi kävi Saksan rinnalla sotaa Neuvostoliittoa vastaan vuosina 1941–44, jolloin Oulussa oli enimmillään noin 4 000 saksalaista sotilasta. Kaupungintalossa oli tuolloin myös saksalaisen paikalliskomendantin virasto. Saksalaiset sotilaat poistuivat Oulusta sen jälkeen, kun sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä päättyi 4. syyskuuta 1944.

Kaupungintalossa ei ollut vain kaupungin toimintoja toisen maailmansodan jälkeen. Talon juhlasali toimi Oulun kaupunginteatterin näytöspaikkana vuoteen 1972 saakka, jolloin Torinrannassa sijaitseva teatteritalo valmistui.

Kaupungintalon Torikadun puoleisen seinän edessä on kuvanveistäjä Sanna Koiviston tekemä patsas Ajan kulku, joka paljastettiin Oulun kaupungin 400-vuotisjuhlien yhteydessä 30. elokuuta 2005. Siinä olevat pienet pronssihahmot kuvaavat Oulun kehitystä 1600-luvulta 2000-luvulle.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 8. 8. 2022.