Pala historiaa: Oulu varuskuntakaupunkina on nykyisin muisto vain

Sotilasparaati järjestettiin Raatin urheilukentällä 1950-luvun alussa. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo. Uuno Laukan kokoelma.

Julkaistu: Kirjoittaja: Pasi Rytinki

Jaa sosiaalisessa mediassa:

Oulusta tuli varuskuntakaupunki sen jälkeen, kun Suomen puolustusvoimat siirtyi rauhanajan kokoonpanoon jatkosodan päätyttyä vuonna 1944. Ensimmäinen pysyvästi Ouluun sijoitettu joukko-osasto oli jalkaväkirykmentti 1 vuodesta 1945 alkaen, jolloin se oli majoittuneena aluksi Intiön vanhoihin kasarmeihin ja Laanilan parakkikylään. Intiön kasarmialueelle rakennettiin silloin uudet kasarmirakennukset.

Puolustusvoimissa on tapahtunut muutoksia usein. Oulussa ollut jalkaväkirykmentti 1 nimettiin Pohjan prikaatiksi eri vaiheiden jälkeen vuonna 1957, koska nimen täytyi viitata sijaintipaikkaan. Pohjan prikaati siirtyi Hiukkavaaraan 1960-luvun alussa. Oulusta tuli myös entistä suurempi varuskuntakaupunki, koska Pohjanmaan tykistörykmentti majoittui Intiön kasarmiin.

”Se oli valtava ja iso asia taloudellisesti ja maanpuolustushengen kannalta, mutta maata ei puolusteta varuskunnista”, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen kertoo varuskunnan merkityksestä Oululle.

Hänninen on reservin majuri. Hän suoritti varusmiespalveluksen Pohjan prikaatissa ja toimi siellä kouluttajana.

Vartiomies Oulun vanhan kasarmin portilla vuonna 1965. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo. Uuno Laukan kokoelma.

Varusmiehet kuuluivat Oulun kaupunkikuvaan

Varusmiehet olivat tuttu näky Oulussa jo siitä syystä, että kaupungissa järjestettiin sotilasparaateja. Valokuvien perusteella paraatijoukot ovat marssineet esimerkiksi Heinäpäässä, Kirkkokadulla ja Tuiran silloilla. Paraatijoukkojen katselmus on järjestetty esimerkiksi Raatin urheilukentällä. Kun alokkaat vannoivat sotilasvalan, myös tämä tilaisuus saattoi olla keskeisellä paikalla Oulussa.

”Sotilasvala oli Oulun tuomiokirkossa”, isännöitsijä ja tapahtuma-aluepäällikkö Jari Leviäkangas muistelee. Hän palveli kersanttina 1. erillisessä viestikomppaniassa kaupungin kasarmilla vuonna 1986. Tämä viestikomppania muuttui myöhemmin viestipataljoonaksi.

Sotilaat vannovat sotilasvalaa Oulun tuomiokirkossa. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo. Uuno Laukan kokoelma.

Varusmiehiä näkyi Oulun kaduilla silloin, kun he matkustivat kotilomalle ja tulivat lomalta takaisin Ouluun. Oulussa koulutettiin paljon myös sellaisia asevelvollisia, jotka olivat kotoisin Oulun läänin eri kunnista. Varusmiehiä näkyi Oulun kaduilla myös silloin, kun he kävivät iltalomilla, jolloin heidän täytyy pitää univormua.

Iltalomat olivat syynä siihen, että puolustusvoimien järjestyspartiot liikkuivat Oulun kaduilla. Varusmiehet kutsuivat järjestyspartiota ”katujyräksi.” Järjestyspartioissa oli varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa. Järjestyspartioihin kuuluneet varusmiehet olivat myöhemmin sotilaspoliiseja.

Varusmieskoulutus lopetettiin asteittain

Puolustusvoimissa muutokset jatkuivat 1980-luvulla. Pohjanmaan tykistörykmentti siirtyi Intiön kasarmilta Sodankylään vuosikymmenen alussa. Pohjan prikaati jatkoi vielä toimintaansa Hiukkavaarassa, minkä lisäksi Oulussa olivat Oulun ilmatorjuntapatteristo, Pohjois-Suomen viestipataljoona, 1. erillinen autokomppania, Pohjan sotilassoittokunta, esikunnat ja sotilassairaala Lasaretinsaaressa.

Puolustusvoimien toimintaa supistettiin Oulussa asteittain 1990-luvulla, kunnes suurimman pettymyksen oululaisille aiheutti tieto Pohjan prikaatin lakkauttamisesta. Pohjan prikaati koulutti viimeiset varusmiehet vuonna 1998. Toiminta päättyi saman vuoden viimeisenä päivänä. Pohjan sotilassoittokunta jatkoi toimintaansa Oulussa, kunnes myös se lakkautettiin vuonna 2013. Intiön kasarmi ja Hiukkavaaran kasarmi ovat siirtyneet sittemmin siviilikäyttöön.

”Pohjoisella maanpuolustusalueella oli kolme isoa varuskuntaa, ja tällaiseen lopputulokseen maan korkein päättävä elin tuli, että yksi joukko-osasto lakkautetaan, mistä oululaiset eivät ymmärrettävästi pitäneet. Oulu on vanha, perinteinen varuskuntakaupunki, jossa on paljon isänmaallisia, maanpuolustushenkisiä ihmisiä”, Juha Hänninen kertoo Oulun varuskunnan lakkauttamisen taustoista.

Varusmiehiä ja siviilejä Pohjan Prikaatin Panssarintorjuntakomppanian takana. Kuva: Juha Hännisen kokoelma

Pohjan prikaatiin kuuluvia joukkoyksiköitä siirrettiin Kajaaniin sijoitettuun Kainuun prikaatiin ja Sodankylään sijoitettuun jääkäriprikaatiin.Puolustusvoimien henkilöstöä siirtyi Oulusta näille paikkakunnille. Kajaanissa ja Sodankylässä toimineet joukkoyksiköt ryhtyivät myös ylläpitämään Oulussa aikaisemmin toimineiden joukkoyksiköiden perinteitä.

Varusmieskoulutuksen päättyminen Oulussa on merkinnyt asevelvollisuusikäisille oululaisille sitä, että heidän on täytynyt matkustaa pois kotikaupungista suorittamaan varusmiespalveluksen. Useimmat ovat palvelleet Kajaanissa, Rovaniemellä ja Sodankylässä sijaitsevissa varuskunnissa, mistä syystä osa loma-ajasta on ollut pakko käyttää matkustamiseen.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 20. 8. 2021.

Lue myös