Pakolaisten mielenterveyttä kohennetaan Oulussa

Maahanmuuttajien mielenterveyden hoitamiseen ja kuntouttamiseen Oulussa osallistuvat ODL kidutettujen kuntoutuspalvelu (KITU) ja Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut missä Elina Hyvönen on työskennellyt psykologina neljä vuotta.

Maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita ovat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, jotka asuvat Oulussa.

Hyvönen myöntää, että pakolaistaustaisilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin valtaväestöllä.

”Asiakkaat ovat voineet kokea esimerkiksi kiduttamista. Niihin kokemuksiin saatetaan alkaa reagoida masennuksena, ahdistuksena ja traumaperäisinä stressihäiriöinä. Lisäksi henkilö alkaa vältellä asioita tai tilanteita. Uni- ja muisti- sekä keskittymisvaikeudet, tietynlainen ylivirittyneisyys ovat yleisiä”, tietää Hyvönen.  

Läsnäoloa hetkessä, kehon rauhoittamista ja tietoa

Maahanmuuttajilla tai pakolaisilla ei ole kuitenkaan välttämättä käsitystä mielenterveydestä tai mielenterveyspalveluista.

”Asiakkaan kanssa toimimiseen auttavat kysyminen, selkeä kieli ja tarkka kuunteleminen. Reaktioita voidaan hoitaa esimerkiksi vahvistamalla läsnäoloa nykyhetkessä. Kun keho rauhoittuu, myös mieli tyyntyy”, kertoo Hyvönen.

Myös tieto auttaa ymmärtämään omia oireita.

”Eli sen tiedostaminen, että ei ole tulossa hulluksi. Terapiassa on myös aina tulkki mukana ja huolehditaan siitä, että kohtaaminen on kiireetöntä”, Hyvönen lisää.

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden asiakkaat pääsevät psykologin luo muiden työntekijöiden ohjaamina, esimerkiksi terveydenhoitajien kautta.

Maahanmuuttajapalveluissa asiakkuus kestää kolme ensimmäistä kotoutumisvuotta. Vuoden aikana maahanmuuttajapalvelun psykologilla on 80 asiakasta.

Mielikuvaa hyvää tahtovasta viranomaisesta vahvistetaan

KITUssa kidutusta kokeneiden traumahoitoon osallistuu asiakkaan tarpeen mukaan psykiatri, terapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja tai fysioterapeutti. Hän tuntee kehon ja mielen yhteistoiminnan.  

”Keskeistä onnistumisessa on asiakkaan motivaatio ja sitoutuminen”, sanoo KITUn psykiatrinen sairaanhoitaja Katri Juntunen. ”Lisäksi meidän pitää osoittaa, että viranomaisiin voi luottaa, koska näille ihmisille se ei ole itsestäänselvä asia. Heitä on voinut lähtömaassa kaltoin kohdella juuri viranomainen.”

KITUn kuntoutukseen pääsevät lääkärin tai psykiatrin lähetteellä 16-65-vuotiaat oleskeluluvan saaneet henkilöt, jotka ovat kokeneet kidutusta ja jotka oireilevat traumaattisesti. Kuntoutukset kestävät useita vuosia.

Sellaisia henkilöitä, joilla on aktiivista itsetuhoisuutta tai psykoosioireilua ei voida ottaa kuntoutukseen.

Pyrkimys täysipainoiseen kansalaisuuteen

KITU tekee maahanmuuttajien toimintakykyä vahvistavaa työtä STEA-rahoitteisessa hankkeessa Veikkauksen tuella. Hanke on ollut käynnissä vuodesta 2005 alkaen.

Tällä hetkellä KITUssa on 30 kidutuksen kokenutta asiakasta ja heidän lähiperheensä Pohjois-Suomesta. Kuntoutuksella pyritään siihen, että asiakas kotoutuu ja voi toimia yhteiskunnassa normaalisti.

Lisäksi on mahdollisuus sosiaaliseen kuntoutukseen, koska monella maahanmuuttajalla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Kaikki eivät tarvitse mielenterveyden tukea

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluiden psykologi Elina Hyvönen muistuttaa, että pakolaisten kokemuksia me emme voi edes kuvitella saati että olisimme niitä kokeneet.  

”Pakolaistaustaiset ihmiset ovat menettäneet kaiken kotimaastaan lähtiessään. He myös surevat näitä menetyksiään ja saattavat kokea suurta yksinäisyyttä. Mutta useat myös etenevät kolmen vuoden kotoutumisjaksolla. Iso osa ei tarvitse mitään mielenterveyden tukea.”

Hyvönen muistuttaakin, että kaikki maahan tulleet pakolaistaustaiset ihmiset ovat selviytyjiä.

Maahanmuuttaneiden mielenterveystyön yhteistyöpäivä järjestetään 1.12.2020 verkkokoulutuksena ammattilaisille. Sen järjestävät ODL-säätiö, Kidutettujen kuntoutuspalvelut, Paloma 2 -hanke, Turvallinen Oulu -hanke ja Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut.