Pakanuuden ajalta peräisin oleva juhannus arkipäiväistyy

Juhannus on keskikesän juhla, joka on Suomessa liputuspäivä. Juhannuspäivä on tänä vuonna lauantaina 26. kesäkuuta. Juhannuksen ajankohta vaihtelee vuosittain, sillä se sijoittuu kesäkuun 19. päivän ja 25. päivän väliseen viikonloppuun. Juhannuspäivä on virallinen pyhäpäivä. Käytännössä monet aloittavat juhannuksen viettämisen edellisenä päivänä, joka on juhannusaatto. Juhannusaatto ei ole virallinen pyhäpäivä.

Juhannus on myös yöttömän yön juhla ja keskikesän juhla. Juhannus on lähellä kesäpäivänseisausta, joka osuu kesäkuun 21. päivään tänä vuonna. Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä, jolloin aurinko ei laske pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Yöt alkavat pidentyä kesäpäivänseisauksen jälkeen.

Kaupunkijuhannus muistuttaa tavallista viikonloppua

Komisario Mauno Repo Oulun poliisilaitoksen johtokeskusyksiköstä kertoo, että juhannus Oulun kaupungin alueella ei ole paljon eronnut tavallisesta kesäviikonlopusta.

Monet viettävät vapaa-aikaa juhannuksen aikaan, koska koululaiset ovat kesälomalla ja monilla työntekijöillä on loma. Juhannus näkyy liikenteenä kaupungista ulospäin juhannuksenviettopaikoille. Palotarkastaja Jarmo Leppänen Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta kertoo, että Oulussa ei ole ollut juhannuksena normaalia enemmän hälytyksiä, eikä tehtäviä.

Juhannus on arkipäiväistynyt viime vuosina ja alkanut muistuttaa tavallista viikonloppua. Monet kaupat ovat auki myös juhannuksena, sillä vuonna 2016 tapahtuneen kauppojen aukioloaikojen vapautumisen myötä kaupat saavat itse valita aukioloaikansa juhannusaattona ja juhannuspäivänä. Juhannuspäivä on siksi monille työpäivä nykyisin. Kirjastot ovat suljettuina juhannuksena.

Monet Suomen kaupunkien ja kuntien keskustat olivat hiljaisempia juhannuksena ennen kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, jos siellä ei ollut juhannustapahtumia. Osa asukkaista on viettänyt juhannusta kesämökeillään maaseudulla tai juhannustapahtumissa, kuten tanssiaisissa. Kaikilla kaupunkilaisilla ei ole kesämökkiä, mistä syystä he ovat viettäneet kaupunkijuhannusta.

Juhannuksena haaveillaan tulevasta puolisosta

Juhannukseen on liittynyt monia perinteitä. Suomessa on ollut perinteenä polttaa juhannuskokkoa. Oulussa on poltettu juhannuskokko perinteisesti Toppilansaaressa. Ruotsissa on pystytetty koristeltuja juhannussalkoja ja tämä perinne tunnetaan myös Ahvenanmaalla. Suomessa saunominen on yleistä kaikkina vuodenaikoina, mutta saunominen on ollut myös yksi juhannusperinne. Tytöt ovat koristautuneet juhannusseppeleillä ja ovien lähelle on pystytetty koivuja.

Juhannukseen on kuulunut kansanperinteitä, jotka liittyvät puolison etsintään. Joillakin paikkakunnilla on ollut tapana laittaa kukkia tyynyn alle, koska sillä tavalla on yritetty nähdä unia tulevasta puolisosta. Jos puoliso löytyy, silloin voi olla tiedossa häät seuraavan vuoden juhannukseen mennessä. Juhannuksesta on tullut jälleen suosittu häiden ajankohta, vaikka perinne oli hiipumassa joitakin vuosia sitten.

Juhannus on siirretty Suomessa

Suomessa vietettiin ennen kristinuskon tuloa kesäpäivänseisauksen aikaan Ukko ylijumalan juhlapäivää, jonka toivottiin varmistavan hyvän sadon ja hedelmällisyyden.

Juhlapäivän nykyinen nimi juhannus tulee Johannes Kastajasta. Roomalaiskatolinen kirkko pyrki hävittämään pakanalliset perinteet siirtämällä juhannuksen kesäkuun 24. päivään ja nimeämällä sen Johannes Kastajan päiväksi. Suomalaisessa kalenterissa kyseinen päivä nykyisin Johanneksen nimipäivä.

Suomessa vietettiin juhannusta 24. kesäkuuta aina 1950-luvulle saakka. Tämä merkitsi samalla myös sitä, että juhannus oli liikkuva kirkkopyhä. Työmarkkinajärjestöt tekivät aloitteen juhannuksen siirtämisestä viikonloppuun, koska niiden mukaan työviikosta piti tulla yhtenäinen. Vuodesta 1955 alkaen kirkkolaki on määritellyt, että juhannuspäivä on kesäkuun 19. päivän jälkeinen lauantai.

Juhannusta vietetään Suomessa, Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Norjassa, Virossa ja Latviassa juhannus on kuitenkin alkuperäisellä paikalla, 24. kesäkuuta. Kesäpäivänseisausta juhlitaan monissa maissa, mutta juhannus on erityisesti pohjoiseurooppalainen juhla.

Kirjailija Olavi Paavolainen kertoo vuonna 1929 ilmestyneessä teoksessaan Nykyaikaa etsimässä sen, että millaista oli viettää juhannusaattoa Nizzassa, Etelä-Ranskassa. Paavolaisen mukaan ranskalaisessa kalenterissa oli maininta Johannes Kastajan päivästä, mutta juhannusaattoa ei tunnettu Nizzassa.