Oulussa lukioiden siirtyminen maksuttomuuteen on toteutunut budjetoidusti – uudistunut tuntikaavio vaatii vielä parannuksia

Laki oppivelvollisuuden laajentamisesta tuli voimaan vuoden vaihteessa, mikä tarkoitti varsin nopeaa aikataulua uusien oppimateriaalien hankintaan, jotta syksyllä lukiopintonsa aloittaneilla opiskelijoilla oli tarvittavat laitteet ja materiaalit käytössä.

“Oulussa lukiolaiset saivat henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut tietokoneet ajallaan, mutta kustantajilla on ollut viivästyksiä oppimateriaalien toimituksessa. Kun ajattelee, kuinka iso muutos on kyseessä ja kuinka lyhyt meidän toimeenpanoaikamme oli, olemme selvinneet yllättävän pienillä hankaluuksilla”, toteaa Oulun kaupungin lukiojohtaja Pekka Fredriksson.

Koronasta huolimatta onnistui

Koronan vuoksi tietokoneiden komponenteista on ollut maailmanlaajuinen pula, joten hankinta sujui Oulun kaupungin näkökulmasta hyvin. Monessa kunnassa lukiolaiset ovat joutuneet odottamaan koneitaan syyskuulle asti.

“Onnistuimme kustannusten arvioinnissa hyvin, kustannukset arvioitiin realistisesti eikä yllätyksiä ole tullut. Kuntaliiton arvio varmasti pitää paikkansa myös Oulun osalta, valtion osuus ei tule kattamaan syntyneitä oppilaskohtaisia kustannuksia sataprosenttisesti”, Fredriksson vahvistaa.

Opetushallitus on budjetoinut lukiolaisten ja ammattikoululaisten oppimateriaalien kustannuksiin 129 miljoonaa euroa. Lukiolaisille kustannetaan henkilökohtainen kannettava tietokone ja siihen tarvittavat oppimateriaalien lisenssit, mutta esimerkiksi urheilulukion opiskelijat joutuvat kustantamaan edelleen itse lajikohtaiset varusteensa.  

Tuntikaavio ja päättöviikko puhuttaa

Syksyllä aloitettiin ykkösvuotisten opetus lukion uudistetun opetussuunnitelman mukaisesti. Sen myötä Oulun lukioissa on siirrytty 95 minuutin oppitunteihin, joihin sisältyy viiden minuutin tauko. Uudistuksen taustalla on tavoite rauhoittaa opiskelijoiden päivää siirtymisten osalta ja vähentää päivittäin opiskeltavien oppiaineiden määrää viidestä neljään. Syyskuun lopussa päättyneen ensimmäisen periodin jälkeen on aika arvioida, toimiiko käytössä oleva tuntikaavio suunnitellusti.

“Lukion opetussuunnitelman uudistusta on tehty yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa jo pidemmän aikaa”, kertoo Laanilan lukion rehtori Timo Kärkkäinen.

Kärkkäinen on toiminut lukioiden opetussuunnitelman uudistusta koordinoivan ohjausryhmän puheenjohtajana.

“Toteutimme ensimmäisen periodin jälkeen laajan palautekyselyn, johon saimme vastauksia todella runsaasti. Yli 2800 opiskelijaa ja liki 200 opettajaa antoi vastaukset kyselyymme. Nyt analysoimme vastauksia ja paneudumme ongelmakohtiin, esimerkiksi päättöviikon käytäntöihin, jonka opiskelijat ja opettajat ovat kokeneet raskaaksi”, Kärkkäinen toteaa.

Kyselyn kautta saatu palaute otetaan huomioon ja parannusehdotuksia mietitään yhteistyössä rehtorien, opettajien ja opiskelijoiden kesken. Kyselyn tulokset ja sen pohjalta tehdyt toimenpide-ehdotukset esitellään myös sivistys- ja kulttuurilautakunnalle. Lukiouudistuksessa huomioidaan 1. vuoden opiskelijoita koskeva opetussuunnitelma, että 2.-4 vuoden opiskelijoita koskeva vanha opetussuunnitelma ja molempia opetussuunnitelmia ohjaavat pedagogiset linjaukset.

“Varmasti teemme parannuksia niin nopeasti kuin mahdollista”, vakuuttaa Kärkkäinen.

Oppikirjaa tarvitaan edelleen

Lukion opetussuunnitelman muutos ja opiskelijoiden siirtymä yhdenmukaisiin laitteisiin on osin helpottanut opettajien työtä, mutta arjen opetustyössä on parempi varautua myös teknisiin ongelmiin. Sen tietää Laanilan lukion opettaja Jarkko Himanka.

“Aikaisemmin oppilailla oli kirjavasti omia koneita käytössä, mutta nyt yhteneväinen laitekanta helpottaa huomattavasti esimerkiksi teknistä ylläpitoa ja neuvontaa ongelmatilanteissa. Itse oppimateriaaleissa on vielä paikoitellen ollut teknisiä ongelmia, mutta jos niitä ilmenee, on minulla vielä varasuunnitelmana perinteinen kirja”, Himanka naurahtaa.

Reilun kahdenkymmenen vuoden kokemuksella matematiikan ja tietotekniikan opetuksessa Himangalla on opetusmetodi jos toinenkin takataskussa, vaikka tekniikka pettäisikin. Kustantajat ovat kuitenkin luvanneet korjata havaittuja ongelmia materiaaleistaan, joten Himanka on luottavaisin mielin, että kevään aikana sähköinen oppimisympäristö toimii kitkattomasti.

Uudet ohjelmat vaativat paneutumista

Senni Grekulan ohjaksissa opitaan matematiikkaa ja kemiaa. Alussa tuntien valmisteluun ja ohjelmistojen opetteluun meni paljon aikaa, mutta uusien sähköisten materiaalien haltuunotto on koko ajan helpompaa.

“Sähköisiä työkaluja ja eri ohjelmistoja on paljon. Matemaattisissa aineissa meillä on käytössä erilaiset laskimet, piirto-ohjelmat ja matemaattisen kaavan kirjoittamiseen tarkoitetut työkalut. Kaikkien niiden haltuunotto ja sähköisten kokeiden suunnittelu veivät ensimmäisten opetusvuosien aikana paljon aikaa ja kävin useita erilaisia koulutuksia ja katsoin opetusvideoita”, Senni Grekula kertoo.

“Itse opetustyö on helpottunut, kun kaikilla opiskelijoilla on samanlaiset koneet ja ohjelmat valmiina. Sähköisten materiaalien osalta on helppo seurata, miten opiskelijat tekevät läksyjä ja harjoitustehtäviä. Oppimisen tukena on myös videoita ja osan oppimateriaaleista voi myös kuunnella, mutta aika paljon varsinkin aluksi käytämme perinteisiä muistiinpanoja ja vihkoa, koska matematiikan kirjottaminen tietokoneella on aluksi hidasta ja opiskelijoiden mielestä hieman turhauttavaakin”, Grekula jatkaa.

Pitkien oppituntien kanssa pärjätään

Molempien opettajien kokemuksen mukaan 95 minuutin oppitunneista selviää ihan hyvin, mutta periodin päättöviikko on tällaisenaan opiskelijoille ja opettajille raskas.

“Kyllä 95 minuutin tunti on ihan hyvä – pidämme taukoa ja käymme ulkona happihypyllä, mutta päättöviikko on opiskelijoille raskas, kun kokeiden päälle koulupäivät venyvät neljään ja moni haluaisi valmistautua jo seuraavan päivän kokeeseen. Tämä palaute on nyt huomioutu, joten eiköhän tähän myös sopiva ratkaisu löydetä”, Himanka arvioi.