Oulussa kehitetty robotti säästää tuhansia työtunteja koronarokotuksissa
Palvelupäällikkö Hilkka Haaraniemi (oik.) ja sovelluskoordinaattori Outi Keto Ouluhallilla, jossa rokotetaan suurin osa Oulussa annettavista koronarokotteista. Kuva: Sanna Krook
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Joukkorokotukset työllistävät terveydenhuollon henkilökuntaa vuosittain. Joka vuosi kuntalaisia rokotetaan influenssaa varten, mutta tänä vuonna annettavien koronarokotusten määrä on ihan omaa luokkaansa: Oulussa annetaan tänä vuonna noin 300 000 koronarokotetta.
Suuri määrä rokotteita vaatii myös paljon työntekijäresurssia. Ennen robotiikan käyttöönottoa jokaiseen rokotustapahtumaan tarvittiin aina kaksi terveydenhuollon ammattilaista, nyt vain yksi.
”Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto on vähentänyt kirjaamisvirheitä sekä säästänyt huomattavasti aikaa ja henkilökunnan resursseja”, kertoo robottia kehittämässä ollut hyvinvointipalveluiden palveluesimies Hilkka Haaraniemi.
Robotti hoitaa kirjaamisen
Aikaisemmin joukkorokotuksia tehtiin työpareina: toinen hoitaja rokotti ja toinen kirjasi rokotuksen rokotettavan potilastietoihin. Nyt robotti hoitaa kirjaamisen. Muutos on vapauttanut molemmat ammattilaiset rutiininomaisesta työstä rokottamaan asiakkaita.
Rokottamisen prosessi on hioutunut kevään aikana. Rokotustilanteessa kirjaaminen tapahtuu lukemalla viivakoodista henkilötiedot henkilökortista.
”Kun henkilötiedot on luettu, sovellus kertoo, onko henkilö jo saanut rokotteen, milloin ja mitä rokotetta. Sovellus siis varoittaa, ettei henkilölle anneta toista rokoteannosta liian aikaisin”, Haaraniemi kertoo.
Menetelmä säästää aikaa
Viivakoodilla luetaan myös rokotteen tiedot, kuten rokotteen kauppanimi, tieto kumpaan olkavarteen rokote pistetään ja kuinka mones rokotuskerta on kyseessä. Rokotteen eränumero kirjataan robottisovellukseen manuaalisesti vain, kun eränumero vaihtuu.
Tiedot siirtyvät ensin tietoturvallisesti suojattuun tietokantaan, josta ohjelmistorobotti siirtää ne henkilön potilastietoihin vieden mukanaan myös rokottajan tiedot. Potilastiedoista rokotustiedot siirtyvät Kantapalveluun.
Ohjelmistorobotiikan avulla annettiin keväällä myös noin 14000 ajanvarausaikaa kakkosrokotteisiin.
Henkilötyövoiman säästöä voi arvioida niin, että kun robotin tekemä työ säästää vähintään 2 minuuttia työaikaa jokaisessa rokotuksessa, 300 000 rokotuksessa työaikaa säästyy jo 5000 työtuntia, eli lähes 700 työpäivän verran. Robotiikkaa voidaan hyödyntää myös tulevissa massarokotuksissa, esimerkiksi syksyn influenssarokotuksissa.
Ohjelmistorobotiikkaratkaisun ovat kehittäneet yhteistyössä Oulun Digi, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut ja Q-Factory.