Oulun ympäristöohjelman vuosi 2020 toteutui hyvin – korona ei hidastanut toimenpiteitä
Sanginjoen Isokankaan luonnonsuojelualueen laajennus oli viime vuoden parhaita luontouutisia Oulussa. Muutoinkin ympäristöasioita edistettiin, vaikka vuosi oli monella tapaa poikkeuksellinen. Kuva: kaupungin kuva-arkisto
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Ympäristöohjelma hyväksyttiin elokuussa 2019, ja sen tavoitteena on hyvän ympäristön tilan säilyttäminen ja kaupungin elinvoimaisuuden tukeminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain ohjelmassa asetetuilla mittareilla, kuten seuraamalla joukkoliikenteen matkamääriä, palveluiden saavutettavuutta ja kaupungin oman toiminnan energiankulutusta.
”Takana on ensimmäinen kokonainen vuosi Oulun kaupungin ympäristöohjelman toteuttamisessa. Koronapandemiasta huolimatta vuonna 2020 saatiin hyviä tuloksia aikaan, vaikka poikkeukselliset olot näkyvätkin osassa mittareiden tuloksia”, toteaa ympäristöjohtaja Leena Tuuri.
”Kaupungin toiminnoissa ympäristöasioiden edistäminen koettiin vuoden aikana tärkeäksi, vaikka toimittiinkin haasteellisessa tilanteessa”, hän lisää.
Poikkeuksellinen vuosi näkyi myös positiivisesti
Poikkeuksellinen vuosi näkyy monin tavoin myös ympäristöohjelman toteumassa. Joukkoliikenteen matkamäärät putosivat merkittävästi. Toisaalta koronarajoituksista aiheutunut autoliikenteen väheneminen näkyi parempana ilmanlaatuna viime vuosiin verrattuna.
Kaupungin toiminnassa tulostettiin paperia 4,8 miljoonaa sivua vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi matkustaminen väheni huomattavasti etätyön myötä.
”Oulu valittiin vuoden 2020 pyöräilykunnaksi. Pyöräilykuntien verkoston antama tunnustus tuli esimerkillisestä työstä baanaverkon toteuttamisessa ja talvikunnossapidon kehittämisessä. Oulun profiloituminen erityisesti talvipyöräilyn mallikaupunkina tukee mainiosti ympäristöohjelmassa asetettuja tavoitteita ympäristöystävällisessä liikkumisessa”, kertoo Tuuri.
Monet hankkeet edistyivät
Etätyösuositus ei hidastanut edes työpajojen järjestämistä.
”Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelman, hulevesiohjelman ja kiertotalouden tiekartan laatiminen lähtivät aktiivisesti liikkeelle. Työpajoja järjestettiin onnistuneesti etätilaisuuksina ja työtä saatiin vietyä suunnitelluilla aikatauluilla eteenpäin”, kertoo Tuuri.
Ympäristösuunnitelman mukaisesti myös kiertotalouden tiekartan valmistelua jatkettiin, eivätkä ne keskeytyneet, muun muassa juuri etätyöpajoja järjestämällä.
Making-City -hankkeessa jatkettiin innovatiiviseen energiaratkaisuun perustuvaa pilottia Kaukovainiolla. CircVol- ja Energiaviisaat kaupungit -hankkeet saatiin suunnitellusti päätökseen. Hulevesiohjelman valmistelu eteni ja hiilinieluselvitys valmistui. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen periaatteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden laadinta käynnistyi.
Energiatehokkuutta parannettiin kiinteistöissä
Kiertotalouden saralla otettiin harppauksia eteenpäin, kun Oulun Energian jätteiden lajittelulaitos käynnisti toimintansa.
”Laitokselta saadaan laadukasta kierrätyspolttoainetta Laanilan biovoimalaitokseen sekä erotellaan kierrätyskelpoisia materiaaleja uudelleen hyödynnettäväksi. Myös koulut saivat oman oppaansa kiertotalousajattelun sisäistämiseen opetuksessa”, Tuuri mainitsee.
”Kaiken kaikkiaan Oulu astui lähemmäs luontokaupungin statusta Isokankaan luonnonsuojelualueen laajennuttua merkittävästi. Oman hienon lisänsä vuoteen toi Koneen Säätiön ostotarjous Sanginjoen toistaiseksi suojelemattomasta alueesta. Ympäristöohjelman toteuttamisessa ollaan hyvällä tiellä, kohti hiilineutraalia Oulua”, hän iloitsee.