Oulun yliopiston tutkimus: harrastaminen nuoruudessa voi tukea mielenterveyttä vielä aikuisiässä
"Lasten ja nuorten harrastustoiminta olisi turvattava myös poikkeusaikoina", sanoo tutkija. Kuva: Oulun yliopisto / Pixabay
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Psykiatrian ja terveystieteiden asiantuntijoista koostuva tutkimusryhmä selvitti 15–16-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan harrastusten yhteyttä myöhempään psykiatriseen sairastuvuuteen.
Tutkimuksen mukaan sosiaalisesti aktiivinen vapaa-aika nuoruudessa oli yhteydessä pienempään psykiatristen häiriöiden ilmaantuvuuteen. Erityisesti tämä tuli esille mieliala-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöiden kohdalla. Vastaavasti sosiaalisesti passiivinen vapaa-aika liittyi suurempaan psykiatristen häiriöiden, erityisesti ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöiden, ilmaantuvuuteen.
Tutkittavana oli lähes 7000 Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1986 kuuluvaa henkilöä. He vastasivat harrastustoimintaa selvittävään kyselyyn 15–16-vuotiaina. Kyselyllä kerättiin tietoa harrastusten määrästä ja siitä, miten paljon harrastuksiin liittyi sosiaalista vuorovaikutusta. Psykiatriseen sairastavuuteen liittyvät tiedot ja diagnoosit kerättiin kansallisista rekistereistä.
Poikkeusaikana merkitys korostuu
Tutkittavia seurattiin aina varhaiseen aikuisikään saakka. Seurannan päättyessä he olivat 33-vuotiaita.
“Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että mielekkääseen sosiaaliseen vapaa-ajan harrastukseen osallistuminen vaikuttaa nuorten mielenterveyteen positiivisesti. Nyt julkaistu tutkimuksemme vahvistaa tätä käsitystä”, päätutkijana toiminut Johanna Timonen kertoo.
”Yleensä tutkimukset ovat perustuneet kyselyihin ja itsearviointiin, mutta nyt käytössämme oli erittäin kattavat tiedot osallistujien mielenterveyden diagnooseista nuoruudesta aina aikuisikään saakka,” hän lisää.
Yhteisöllisellä vapaa-ajalla näyttää olevan suuri merkitys nuorten mielenterveydelle, ja sen myönteiset vaikutukset kantautuvat pitkälle aikuisikään saakka.
”Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun koronapandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Tutkimusten valossa harrastustoimintaa olisikin tärkeä tukea myös poikkeusaikoina. Harrastamisen Suomen malli, joka pyrkii tarjoamaan mielekkään harrastuksen jokaiselle lapselle ja nuorelle koulupäivien yhteyteen, on näiden tulosten valossa erinomaisen oikeansuuntaista toimintaa”, Timonen painottaa.