Oulun vetovoima on kasvanut, muiden kaupunkien laskenut – vertailussa jo jaetulla toisella sijalla

T-Median tekemä kaupunkien vetovoima & pitovoima -tutkimus selvittää suomalaisten kaupunkien alueellista elinvoimaa sekä vetovoimaa ja pitovoimaa erityisesti potentiaalisten asukkaiden joukossa. Vuosittainen tutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran. 

Kaupungin saama vetovoimapistemäärä muodostuu kuuden eri osa-alueen keskiarvona: taloudellinen elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne.

Oulu erottuu tuoreimmassa tutkimuksessa selkeänä poikkeuksena kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Kaupunki on onnistunut kasvattamaan vetovoimaansa viidellä kuudesta osa-alueesta: kustannusrakenteessa, taloudellisessa elinvoimassa, yhteisössä, ympäristössä, sijainnissa ja palveluissa.

Oulu olikin ainoa kaupunki, jonka keskiarvo parani kokonaistuloksissa viimevuotiseen tutkimukseen verrattuna. Eniten vetovoimaansa ovat menettäneet Turku, Lahti, Vantaa ja Helsinki. 

Oulun uuden kaupunginjohtajan Seppo Määtän mukaan tulokset kertovat siitä, että pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää, ja sitä on jatkettava.

”Tiedostamme, että kaupungin veto- ja pitovoiman eteen on tehtävä töitä koko ajan. Yksi keskeisimmistä kehityskohteista on kaupungin ja yritysten sekä oppilaitoksien välisen yhteistyön kehittäminen. Pyrimme kehittämään ja vahvistamaan kaupunkia kehityksen ja kasvun mahdollistajana”, kaupunginjohtaja Määttä sanoo T-Median tiedotteessa.

”Tiedostamme, että kaupungin veto- ja pitovoiman eteen on tehtävä töitä koko ajan.”

”Veto- ja pitovoiman näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa nykyisille ja tuleville kaupunkilaisille laadukkaat palvelut arkeen ja vapaa-aikaan. Panostamme myös turvallisuuteen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä matkailualan toimijoiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa”, Määttä sanoo ja toteaa, että tutkimustulokset rohkaisevat Oulua jatkamaan tulevaisuuden investointeja.

Kalleus verottaa pääkaupunkiseutua

Oulun palveluiden arvosana on pysynyt ennallaan, hyvällä tasolla. Muiden tutkittujen kaupunkien osalta tilanne on osin päinvastainen: niiden vetovoimassa on laskua, erityisesti kustannusrakenteen, yhteisön ja ympäristön suhteen.

”Erityistä Oulun osalta on se, että kaupunki on lisännyt vetovoimaansa jopa kustannusrakenteen osalta, joka on nykyisessä taloustilanteessa yllättävää. Kaupunki ui vastavirtaan myös ympäristön ja yhteisön osalta, vetovoiman kasvu on merkittävää. Yleisesti näyttää siltä, että ihmiset arvioivat kaupunkien vetovoimaa yhä enemmän taloudellisen elinvoiman suhteen, eli millainen talousalue on ja miten yritykset menestyvät alueella”, T-Median tutkimuksesta vastannut vanhempi asiantuntija Kari Väisänen kertoo.

”Erityistä Oulun osalta on se, että kaupunki on lisännyt vetovoimaansa jopa kustannusrakenteen osalta, joka on nykyisessä taloustilanteessa yllättävää.”

Väisäsen mukaan tutkimustuloksissa näkyvät selvästi kotitalouksiin kohdistuvat kaikkinaiset kustannuspaineet – potentiaaliset asukkaat kiinnittävät kaupunkeja vertaillessaan entistä enemmän huomiota kaupungin kustannusrakenteeseen sekä yhteisöön ja ympäristöön liittyviin seikkoihin, kuten turvallisuuteen ja yleiseen asumisviihtyisyyteen. Etenkin pääkaupunkiseutu kärsii kalliista kustannusrakenteesta.

”Mitä kauemmaksi niin sanotusta ruuhka-Suomesta mennään, sen parempia arvioita nämä kolme tekijää saavat. Oulu, Kuopio ja Jyväskylä ovat tästä hyviä esimerkkejä”, Väisänen sanoo.

Tulokset pohjautuvat T-Median joulukuussa 2022 ja tammikuussa 2023 toteuttamaan tutkimukseen, johon osallistui yhteensä 1 399 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimusmallissa kaupungin saama vetovoimapistemäärä muodostuu kuuden eri osa-alueen keskiarvona: taloudellinen elinvoima, yhteisö, ympäristö, sijainti, palvelut ja kustannusrakenne.

Lisätietoa tutkimuksesta T-median sivuilla.