Oulun rakentaminen kurkottaa korkealle

Kysyimme seuraavaa:

Oulun Vänmanninsaareen suunnitellaan yli 20-kerroksista Terwa Toweria ja Oulun keskustaan yli 10-kerroksisia taloja. Mitä mieltä olette korkeasta rakentamisesta Oulussa? Mihin näitä korkeita rakennuksia pitäisi sijoittaa?

Ja näin vastattiin:

Juha Huikari, keskusta. Kuva: Juha Sarkkinen

Keskeistä korkeassa rakentamisessa on sijainti. Vesistön läheisyys ja hyvät maisemat ovat hyvä peruste rakentaa korkeampia rakennuksia, samoin korkea rakennuttaminen elävöittää itsessään keskustaa.

Sen sijaan korkeiden rakennusten rakennuttaminen esimerkiksi Kivikkokankaalle on vähemmän perusteltavaa toimintaa kaupunkisuunnittelun kannalta.

Sami Pikkuaho, kokoomus. Kuva: Matias Koivukangas

On hyvä, että korkeaa rakentamista tulee Ouluun. Korkean rakentamisen laaja mahdollistaminen lisää investoijien mielenkiintoa Oulua kohtaan ja se on välttämätöntä kaupungin tulojen kasvattamiseksi.

Korkeaa rakentamista tulee maltillisesti ohjata, mutta sille pitää antaa mahdollisuus myös Oulun keskustaan. Tämä mahdollistaa Oulun kaupungin tavoitteen toteutumisen eli 10 000 asukkaan ja 5 000 uuden työpaikan syntymisen keskikaupunkiin.

Elinvoimainen keskikaupunki on koko kaupungin etu.

Mikko Raudaskoski, vasemmistoliitto. Kuva: Arto Havana

Korkeassa rakentamisessa oleellista on nähdä miten suunnitellut rakennukset soveltuvat aiottuun ympäristöön. Samoin arkkitehtuurilla eli rakennuksen ulkoisella suunnittelulla on suuri merkitys.

Latekoe Lawson Hellu, vihreät. Kuva: Studio Ollila

On hienoa, jos Ouluun uskalletaan investoida näyttävää rakentamista. Ouluun tarvitaan kuitenkin korkean rakentamisen ohje, jotta rakentaminen on laadukasta. Ohjeeseen ei tarvita mitään keinotekoisia kerrosrajoituksia.  

Korkea rakentaminen on tehtävä harkiten ja on otettava huomioon sen vaikutukset alueella oleviin muihin rakennuksiin. Asemakaavoituksella voidaan hyvin huolehtia siitä, että kyseinen rakennus sopii suunnitellulle paikalle. Myöskään viheralueita ei saa unohtaa.

Korkea rakentaminen mahdollistaa sen, että yhä useampi voi asua ja työskennellä Oulun keskustassa ja se luo taas uutta kasvua, vetovoimaa ja ennen pitkää myös verotuloja.

Tuija Pohjola, SDP. Kuva: Sanna Krook

Korkean rakentamisen periaatteita ei valitettavasti poliittisesti hyväksytty. Tämä johtaa käytännössä talokohtaisen väittelyyn, koska sijoittuvat ajallisesti eri vuosille ja vaarantavat tasapuolisen kohtelun eri toimijoiden kohdalla.

Koska korkeaan rakentamiseen soveltavat alueet pitää suunnitella kestävästi ja niiden tulee tukeutua Oulun keskustavisioon 2040, on löydettävä poliittinen sitoutuminen korkean rakentamisen periaatteille.

Juha Vuorio, perussuomalaiset. Kuva: Vuorion kotiarkisto

Korkea rakentaminen on haasteellista, ainakin arkkitehtuuri tulee entistä näkyvämmäksi. Korkeat talot ovat kalliimpia neliöhinnaltaan, jolloin ne taloudellisista syistä sopivat parhaiten maanhinnaltakin kalliimpaan kantakaupunkiin ja sen lähistölle.

Näkisin, että nykyisellä tavalla voidaan hyvin jatkaa. Vanhan ruutukaavan alueella on tietenkin otettava vanha arkkitehtuuri huomioon vielä erityisesti. Tosin tällä hetkellä vanhalla ruutukaava-alueella hankkeita on hidastanut kaikkein eniten tonttien omistusten sirpaleisuus.

Torinrannan Terwa Tower puolestaan huolettaa. Nykyisen torilla rakenteilla olevan hotellihankkeen moninaiset vaiheet ja pitkään ollut keskeneräisyys kertovat juuri tuon alueen rakentamisen herkkyydestä ja lisää omaa kriittisyyttäni tuota hanketta kohtaan; siinä pitäisi olla ainakin uskottavammat suunnitelmat olemassa.

Henkilökohtaisesti näkisin, että rakennuksen tulisi olla selkeästi hotelli ilman huoneistoja yläpuolikkaassa; jos se ei ole kannattava hotellina, sitä ei kannata rakentaa. Maan tasolla olevat lisärakennukset näyttäisivät tekevän Vänmannin saaren aika tukkoiseksi havainnekuvissa.

Tätä kaupungin ykköspaikalle suunnitellun hankkeen päätöksissä tulee käyttää tavallista enemmän harkintaa.

Lue myös:

Nyt poristaan pormestarimallista – juttusarja politiikan puheenaiheista jatkuu