Oulun kaupunki ja MLL kysyvät: Lapsiperheiden tarpeet ja toiveet esille – tavoitteena toteutus
Kyselyihin vastaaminen on tärkeää, jotta asukkaiden mielipiteet saadaan tietoon. Kaikki vastaukset käydään huolella läpi ja joihinkin asioihin voidaan puuttua välittömästi. Kuva: kaupungin kuva-arkisto
Alkuvuodesta kysely toteutettiin jo Oulunsalossa. Siellä lasten vanhemmilta tuli toiveita lähipalveluista, kuten hammashuollon ja neuvolan, säilymisestä. Lisäksi toivottiin vanhemmuuteen liittyviä luentoja, webinaareja ja vanhempainiltoja.
Lisäksi toivottiin nuorisoneuvolaa, nykyaikaisia vapaa-ajanviettopaikkoja, kuten ulkokuntosalia, aktiviteettipuistoa, nuorisotalo, kerhoja ja harrastusmahdollisuuksia. Tai turvallisia kulkuyhteyksiä jalankulkijoille ja pyöräilijöille sekä toimivampaa joukkoliikennettä.
Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Pohjois-Pohjanmaan piiri toteuttaa lapsiperheille suunnattuja kokemustiedon kartoituksia yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja hyvinvointipalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa eri puolilla Oulua. Tällä hetkellä kartoitus on käynnissä Maikkulan ja Korvensuoran alueilla.
”Lapsiperheiden kokemustiedon kartoitus on huoltajille tarjottu mahdollisuus omien näkemysten esiin tuomiseen, ja se täydentää muun muassa koulujen hyvinvointikyselyistä ja asiakastyytyväisyyskyselyistä saatavaa tietoa. Näin perheet pääsevät vaikuttamaan oman asuinalueensa palvelujen ja asuinympäristön kehittämiseen”, MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori Airi Martikainen kertoo.
Kartoituksien tulokset lisäävät ymmärrystä perheiden arjen sujuvuudesta ja arjen hyvinvoinnista. Ne tuovat esille myös alueellisia ilmiöitä, vahvuuksia ja haasteita.
”Haluamme päästä asukkaiden tarpeiden ja toiveiden äärelle ja kuunnella, mitä heillä on sanottavana. Perheen näkökulman korostuessa aineisto ohjaa vahvistamaan perhekeskeistä, monialaista yhteistyötä ja etsimään konkreettisia, yhteistoiminnallisia ratkaisuja yhdessä tunnistettuihin kehittämiskohteisiin”, Martikainen kuvailee.
Yhteisöllisyys voimavarana
Oulunsalolla on huoltajien mukaan hyvä maine rauhallisena, luonnonläheisenä ja turvallisena asuinalueena; lapsiperheet nähdään alueen vetovoimatekijänä. Huoltajat kokevat Oulunsalon erityiseksi voimavaraksi yhteisöllisyyden. He toivovat kuitenkin järjestöille, yhdistyksille, seurakunnalle ja kouluille suurempaa roolia yhteisöllisyyden edelleen lisäämisessä.
Esimerkiksi urheiluseurojen järjestämä toiminta ei palvele kaikkia asukkaita, joten vaikkapa kouluilla järjestettäville kerhoille olisi vastaajien mukaan tarvetta. Oulunsalossa on useampia asuinalueita, joissa jokaisessa on remontoitu tai uusi koulu, jonka ympärille ja yhteyteen huoltajat toivoisivat vapaa-ajan toimintaa ja yhteisöllisyyttä rakennettavan.
Huoltajat ovat enimmäkseen tyytyväisiä saamiinsa lapsiperhepalveluihin, mutta palveluiden piiriin pääseminen koettiin haasteellisemmaksi. Vastaajat toivovat myös lisää selkeää tietoa alueella järjestettävistä tapahtumista, kerhoista ja harrastusmahdollisuuksista.
Niemenrannan päiväkodin johtaja Sari Mursu ja Oulunsalon Kirkonkylän koulun rehtori Jouko Jokirinta ovat tutustuneet kartoituksen tuloksiin.
”Tiedottamisen tärkeys korostuu vastauksissa. Osa kaivatuista palveluista on jo olemassa, mutta tieto niistä ei ole levinnyt kaikkien tietoisuuteen”, rehtori Jouko Jokirinta miettii.
Käytännön toimia on heti luvassa. Niemenrannan päiväkodin tiloja aiotaan Sari Mursun mukaan jatkossa tarjota yhdistysten käyttöön esimerkiksi kerhoja varten. Kirkonkylän koulu toteuttaa vielä tämän kevään aikana yhteistyössä vanhempaintoimikunnan kanssa koulun viereen modernimman skeittialueen uusine välineineen.
Tiedottamista on tarkoitus myös parantaa muun muassa laatimalla koonti erilaisista Oulunsalon harrastusmahdollisuuksista. Ja kunhan koronasta päästään eroon, niin elvytetään koko Oulunsalon yhteinen harrastusilta, jossa toimijat esittelevät toimintaansa.
Kartoitukseen kannattaa vastata
Sekä Sari Mursu että Jouko Jokirinta kannustavat huoltajia vastaamaan oman alueensa kyselyyn.
”Kyselyihin vastaaminen on tärkeää, jotta me lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivat saamme asukkaiden mielipiteet tietoomme. Käymme kaikki vastaukset huolella läpi ja kokoamme ne yhteen. Joihinkin asioihin voimme itse puuttua välittömästi. Osaan asioista mietimme ratkaisut ja otamme mukaan tarvittavat tahot. Myös myönteiset ja hyvin sujuvat asiat kannattaa tuoda julki, jotta tiedämme niitä vahvistaa.”
”Vastauksissa tuotiin esille ”Kirkonkylän koulun hyvä ilmapiiri”, tämä rohkaisee meitä jatkamaan entisellä toimintamallilla yhteistyössä kotien kanssa, rehtori iloitsee.
Myös Airi Martikainen kannustaa huoltajia jatkossakin vastaamaan kartoituksiin.
”Vastaukset lisäävät lapsiperheiden parissa toimivien ymmärrystä lapsiperheiden arjesta, arkeen vaikuttavista asioista ja ilmiöistä, kuten tuen ja avun tarpeista, sekä asuinalueen kehittämistarpeista. Joka kerta aineistoja kootessani olen äärettömän kiitollinen siitä, kuinka huoltajat ovat ottaneet kiireisestä arjestaan aikaa ja paneutuneet vastaamaan kartoituksen kysymyksiin jakaen omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan hyvinkin laajasti ja hyvinkin henkilökohtaisia kokemuksia esiin nostaen”, Martikainen kiittelee.
Huoltajille kerrotaan oman alueen kyselystä muun muassa koulujen Wilma-viesteillä sekä päiväkotien, neuvoloiden ja kirjastojen kautta. Sähköiseen kyselyyn vastataan nimettömänä.