Oulun kaupunginsairaala tärkeä osa kokonaisuutta, jossa tehdään jo sotevalmista yhteistyötä

Kaupunginsairaalan oma potilasmanageri ja päivystysaikana osaston A3 hoitajat etsivät oikeat vuodepaikat tulijoille yhdeltätoista eri sairaalaosastolta, joista osa on pitkälle erikoistuneita. Oulun kaupunginsairaalassa (OKS) geriatrinen osaaminen on läsnä kaikilla osastoilla ja esimerkiksi kuntoutusosasto ulottaa työnsä myös sairaalan ulkopuolelle, ihan käytännön tasolla.

Ammattilaisten sairaala

Kuluvan vuoden keväällä Oulun kaupunginsairaalassa aloittanut hoitotyön päällikkö Virpi Isaksson tuli taloon vahvistamaan hoitotyön johtoa kahden korona-aallon välissä.

”Heti tultuani aloin tietysti perehtyä sairaalamme eri yksiköiden toimintaan, mutta se jäi pitkäksi aikaa kesken, kun koronan toinen tuleminen vei kaiken huomion. Nyt on sitten ollut aikaa jatkaa taloon tutustumista ja havaita, että meillä on yksitoista erittäin hyvin toimivaa sairaalaosastoa, joissa työskentelee varsin motivoitunutta hoitohenkilökuntaa”, Virpi Isaksson kertoo.

”Henkilökuntamme on myös kiinnostunut kouluttautumaan ja suunnittelemaan työuraansa. Olemme sitoutuneet tukemaan henkilökuntaa esimerkiksi erilaisten täydennys- ja jatkokoulutusten muodossa, ja tämän sitoumuksen annamme jo rekrytointivaiheessa”, hän lisää.

”Tuemme esimerkiksi palliatiivisen hoidon erikoistumiseen liittyviä opintoja ja mielenterveys- ja päihdehoitotyön erikoistumiskoulutuksia. Ja meillähän on hoitotyössä mukana myös fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja, joiden ammatillinen kehitys on tärkeää paitsi heille itselleen, myös OKS:lle työnantajana”, Isaksson täydentää.

Hoitoisuusluokitus otetaan syksyllä käyttöön

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on jo pitempään ollut käytössä hoitoisuusluokitus ja siihen liittyvä niin sanottu hoitoisuusmittari, joka kertoo kuinka paljon potilaat tarvitsevat hoitoa. Tiedosta on hyötyä esimerkiksi sairaalaosastojen hoitohenkilökunnan määrän mitoittamisessa.

”OYS:ssa on vuosien mittaan havaittu, että kun lyhytkestoiset hoitomuodot ovat kehittyneet on potilaiden ns. hoitoisuus kasvanut, eli osastoille tulee nyt aiempaa enemmän potilaita, jotka tarvitsevat enemmän hoitoa eli ovat ammattikielellä ilmaistuna hoitoisempia. Järjestelmän avulla voidaan siis esimerkiksi havaita hoitotyön osastoilla muuttuneen entistä vaativammaksi, vaikka potilasmäärät eivät olisikaan kasvaneet”, Virpi Isaksson selittää hoitoisuusluokituksen käyttöönoton merkitystä.

Sama hoitoisuuden kasvun ilmiö on luultavimmin siirtynyt jatkohoitoon tulevien potilaiden myötä myös Oulun kaupunginsairaalaan, mutta tähän saakka OKS:lla ei ole ollut hoitoisuusmittaria käytössään asian todentamiseksi.

”Asiassa on meillä kuitenkin jo edetty niin pitkälle, että mittarin sisäänajon viimeiset koulutukset käydään tulevana syksynä, ja sitten mittari otetaan käyttöön. Järjestelmästä saadaan tietysti luotettavia tuloksia vasta kun jokainen mittaria käyttävä on sen käytön sisäistänyt”, kertoo Isaksson.

Geriatrisia potilaita kaikilla osastoilla

Jotkin Oulun kaupunginsairaalan osastoista on erityisesti tarkoitettu geriatrisille potilaille, mutta sairaalan jokaisella osastolla töissä geriatrisen hoidon ammattilaisia.

”Voi sanoa, että olemme geriatrisen osaamisen keskus siinä mielessä, että kaikilla osastoillamme on geriatrisia potilaita hoidettavina ja näiden potilaiden hyvin erilaiset tilanteet vaativat meiltä erittäin laaja-alaista geriatrista osaamista”, Virpi Isaksson sanoo.

Kuntoutusosasto lähtee potilaan mukaan

Melko tuoreeksi sairaanhoitajaksi itseään tituleeraava Jarkko Hiltunen on työskennellyt Oulun kaupunginsairaalan kuntoutusosastolla B2 vajaan kahden vuoden ajan. Hän pitää työssään erityisesti siitä, kuinka ajattelu ja käytännön apu ulotetaan osaston ulkopuolelle ja potilaan kotiutumisen onnistumiseksi tehdään paljon töitä.

”Minusta on hienoa, että pystymme melko monenlaisissa tilanteissa järjestämään potilaille kotiin kaiken tarvittavan avun, ja ellei koti enää sovi, järjestämme uuden asuinpaikan”, Jarkko Hiltunen kertoo.

”Saatamme tarvittaessa järjestellä asioita, jos ruoanlaitto ei potilaalta enää onnistu, huolehtia potilaan lääkärintodistukset oikeille tahoille, varmistaa asumisen esteettömyyden, toisinaan pyydämme sosiaalihuollon mukaan potilaan avuksi. Me soittelemme ja järjestelemme potilaan puolesta paljon, ja toimenpiteiden suunnittelussa myös potilas on koko ajan mukana. Tätä työtä tekemässä on hyvin moniammatillinen verkosto, jonka jäseniä emme välttämättä koskaan tapaa, mutta he tulevat kyllä puhelintutuiksi.”

Sotevalmista yhteistyötä

Virpi Isaksson sanoo, että uuden sotelain mukaista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä on ennakkoluulottomasti valmisteltu Oulussa jo hyvän aikaa ennen sote -lain voimaantuloa. Yhteisen kuntoutusosaamiskeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa. Lisäksi Isaksson kertoo, että näiden kahden sairaalan uutta, yhteistä päivystysseurantatilaa on hahmoteltu.

”Se sijoittuisi OYS:n päivystyksen yhteyteen ja sen tehtävänä olisi toimia päivystyksen ja osaston välisenä puskurina, josta potilas voitaisiin kotiuttaa, jos hänen tilanteensa parantuisi 24 tunnin sisällä. Näin hänen ei tarvitsisi kirjautua osastolle lainkaan. Tämä olisi potilaalle kevyempi ratkaisu.”