Oulun kaupungin kaavoitus osallistaa asukkaita yhteistyön merkeissä – Kaakkurinkankaan tilaisuudessa kuultiin monenlaisia toiveita
Osallistamistilaisuudessa Reijo ja Paula Huovinen toivoivat jalankulku- ja pyöräteiden helpommin reitittämistä Kaakkurin uusien palveluiden suuntaan. Kuvat: Merja Haukipuro
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunki on käynnistänyt vanhojen pientalovaltaisten asuinalueiden täydennys- ja tiivistämisrakentamisen projektin. Siinä kartoitetaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja elinvoiman säilyttämistä vanhemmilla pientaloalueilla. Keskeisenä osana on asukkaiden kuuleminen.
Täydennys- ja tiivistämisprojektissa tehdään monialaista yhteistyötä ja osallistetaan alueen asukkaita laajalla alueella Oulussa. Tämä liittyy maankäytön toteutusohjelmaan, joka on valtuuston hyväksymä ohjelma. Sen tavoitteena on muun muassa, että olemassa olevien alueiden täydentämis- ja tiivistämisrakentamista tutkitaan.
Pilottivaiheessa vuosina 2024–2026 tarkastellaan pääasiassa 1990-luvulla rakentuneen Kaakkurinkankaan ja 1980-luvulla rakentuneen Kuivasjärven asuinalueita. Kaupunkiympäristöpalvelut on kutsunut pilottialueiden asukkaat ja yritykset mukaan osallisuusryhmiin kartoittamaan nykytilannetta ja suunnittelemaan tulevaisuutta.
Mahdollisuus oikeasti vaikuttaa
Kakkurinkankaan keskustelutilaisuudessa kokoontui ensimmäistä kertaa Kaakkurinkankaan osallisuusryhmä Oulunlahden koulun Sarasuontien yksikössä kesäkuussa. Osallisuusryhmiä jatketaan kesän jälkeen vuoteen 2026 saakka. Kuivasjärven osallisuusryhmä kokoontuu elokuun puolivälissä Pöllökankaan koululla. Täydennysrakentamista edistetään asukkaita osallistaen.
“Tässä vaiheessa tavoitteita ei ole vielä valmiiksi piirretty”, projektipäällikkö Suvi Jänkälän mukaan, vaan aiheesta on tarkoitus kuulla alueen asukkaita useissa osallistamistilaisuuksissa ja huomioida heidän toiveensa.
”On erittäin tärkeää vahvistaa vaikuttamisen mahdollisuuksia asukkaita kuulemalla nyt ja tulevissa osallisuustilaisuuksissa”, projektipäällikkö Suvi Jänkälä kertoo täydennys- ja tiivistämisrakentamisen projektista.
Jänkälä kertoo asukkaiden pystyvän aidosti vaikuttamaan projektin sisältöön.
“Vanhan alueen täydentämisen myötä voidaan myös kaupungin resursseja kohdistaa paremmin alueelle. Osallisuusryhmissä pääsee vaikuttamaan esimerkiksi alueelle tutkittavan rakentamisen määrään, laatuun ja sijaintiin, sekä kertomaan alueen asukkaille tärkeät säilytettävät tai kehitettävät ominaisuudet”, Jänkälä painottaa.
”Ensisijainen keino on säilyttävä täydentäminen, ettei mitään käyttökelpoista purettaisi pois vaan niitä pyritään säilyttämään nykykäytössään tai tarpeen mukaan uudessa käyttötarkoituksessa. Rakennusvalvonta voi esimerkiksi kohdentaa korjausneuvontaa alueen tyypillisille rakennuksille. Purkaminen on viimeinen keino”, hän jatkaa.
Tontinomistajat voivat ottaa yhteyttä
Projektissa tutkitaan, miten jo toteutuneita korttelialueita olisi mahdollista tehostaa, mutta kaupunki ei määrää lisärakentamista yksityisten maanomistajien maille.
“Tämän projektin yhteydessä toivomme tontinhaltijoiden olevan itse yhteydessä kaupunkiin päin ja vaikkapa tulevan mukaan osallisuusryhmään, mikäli on toiveita tai ehdotuksia tonttinsa kehittämiseen. Projektissa pyritään myös edistämään yhteisöllisyyttä yhdessä asukkaiden kanssa ja tunnistetaan asukkaille tärkeitä kehittämiskohteita.”
Pilottivaiheen tavoitteena on laatia täydennys- ja tiivistämisrakentamisen sekä elinvoiman vahvistamisen periaatteet. Alueiden tulevaisuutta voidaan visioida jopa 15 vuoden päähän ja toimenpiteet toteutuvat vaiheittain. Kaakkurinkankaan tavoitteisiin lukeutuu koulu- ja päiväkotipalvelujen säilyttäminen myös vastaisuudessa lisäämällä lapsiperheille suunnattua asuntotuotantoa alueella.
Osallisuusryhmät kokoontuvat muutaman kerran vuodessa.
”Tämä tilaisuus on vasta alku ja haluamme kuulla asukkaita myös tulevissa tilaisuuksissa. Kaavoitus toimii koolle kutsujana, ja paikalla voi olla asiantuntijoita esimerkiksi maa- ja mittausyksiköstä, kadut- ja liikenneyksiköstä tai kulttuuripuolelta aiheesta riippuen”, Jänkälä kertoo.
Elinkaari muuttuu ajan mukana
Jänkälä pitää monialaista yhteistyötä huomionarvoisena. Jo alueiden valinnassa on kuultu Oulun seudun joukkoliikenteen näkemystä siitä, minkä alueiden palvelutason säilyttäminen hyötyisi lisäkäyttäjistä. Sivistys- ja kulttuuripalveluilta saatiin tietoa koulujen ja päiväkotien tilanteesta, joka osaltaan ohjasi valintaa.
”Rakennusten ja asukkaiden elinkaarten vaiheet kulkevat samaan tahtiin. Ihminen tavallisesti viihtyy paikassa, johon on juurtunut, jolloin juuri pientaloalueilla vaihtuvuus on vähäistä”, Jänkälä taustoittaa.
Esimerkiksi Kaakkurinkankaalla asukkaiden vaihtuvuus on melko vähäistä.
“Palveluverkko on alkujaan mitoitettu maksimitilanteeseen, jolloin alueella on todella paljon lapsiperheitä. Kun tämä vaihe on ohitettu, palvelut ovat myös vaarassa huventua”, Jänkälä taustoittaa.
Kaakkurinkankaalla asemakaavamuutos
Samalla alueelle on tulossa erikseen myös asemakaavan muutoksia. Kaakkurinkankaalla Palokankaantien, Sarasuontien, Välikankaantien ja Palokankaanpolun välissä olevan alueen asemakaavaa on tarkoitus muuttaa.
Kaavoitusarkkitehti Antti Määttä kaupunkiympäristöpalveluilta esitteli kaavamuutoksen tarkoitusta. Tällä hetkellä ei ole tiedossa Määtän mukaan kuin suunnitteluvaraus, joka kohdistuu metsäiselle rakentamattomille tonteille. Kyseinen suunnitteluvaraus sisältää, että Sarasuontien, Välikankaantien, Palokankaanpolun ja Palokankaantien väliin on tarkoitus muodostaa uusi tontti palveluasumisen yksikköä varten.
Kaavamuutosalueella ei ole muita rakennuksia kuin osoitteessa Sarasuontie 1, jolla on vanha myymälärakennus, nykyinen varasto, joka on yksityisessä omistuksessa, josta kaupunki on ollut yhteydessä, eikä rakennuksen omistaja ole osallistumassa kaavamuutokseen eikä rakennukseen kaavailla muutoksia.
Vireille tulleesta kaavamuutoksesta voit lukea lisää tästä linkistä.
Kaakkurinkankaan osallisuustilaisuudessa kuultiin asukkaiden monenlaisia toiveita
Kaupungin järjestämässä tilaisuudessa oli osallistujia yhteensä reilut 20 henkilöä, joista valtaosa Kaakkurinkankaan asukkaita. Ensimmäisessä tilaisuudessa asukaskommentissakin toivottiin, että asukkaita tulisi kuunnella, koska alue on ollut alun perin väljä ja haluttaisiin se säilyttää sellaisena. Osa taas toivottaisi lisärakentamisen tervetuulleeksi. Asukkaita onkin tarkoitus kuulla suunnittelun aikana useaan kertaan.
Asukkaita kuulemalla voidaan tunnistaa esimerkiksi, miten virkistysalueiden palvelut ja jalankulkua helpottavat reitit voitaisiin rakentaa.
Alueella pitkään asuneet pitivät koulun ja päiväkodin säilyttämistä tärkeinä. Täydennysrakentamisen paikkoja esitettiin tutkittavaksi esimerkiksi osalle vähemmän käytetyistä ja hoitoluokitukseltaan matalista viheralueista sekä valmiiksi puuttomilta alueilta.
Osa osallistujista toivoi esimerkiksi, että hiihtoladun reittiä Kaakkurinkankaalta Jousenkaaren päädystä jatkettaisiin pidemmälle Kaakkurinkankaalla, jolloin se yhdistyisi Hiirosen latureittiin. Yksi osallistujista kiinnitti huomiota valaistukseen.
”Jousenkaaren pyörätien ylityksen jälkeen linjan alla oleva latu, Jousenkaaren pisto, toivoisin että reitti voitaisiin valaista kauppaa kohti mentäessä”, Vekarapuiston lähellä asuva Marketta Niiranen toivoo.
Osa alueen asukkaista toivoi myös jalankulku- ja pyöräteiden helpommin reitittämistä Kaakkurin uusien palveluiden suuntaan.
”Jos on kävellen liikkeellä Kaakkurinkulmasta markettien suuntaan, tulee kiertämistä lähimmälle alikululle. Kaakkurinkulman päässä ei ole kuin yksi alikulku. Alikulun tulisi olla lähempänä Kaakkurinkulman eteläpuolta”, alueen lapsiperheellinen asukas Paula Huovinen toivoo.
”Kauppakeskuksesta toiseen tulisi olla kaksikin reittiä, jolloin matkat olisivat jalankulkijoille lyhyempiä, esimerkiksi alikulku- tai ylikulkuyhteys kävelysillalla voisi olla moottoritien varrella joskus tulevaisuudessa”, hänen puolisonsa Reijo Huovinen peesaa.
Osa lähialueen asukkaista toivoi puistomaisia alueita linnunlauluineen säilytettävän esimerkiksi Palokankaan polun varressa olevalla puustoalueella.
Puistomaiset alueet ovat meille alueella asuville hyvin rakkaita”, sanoi Romuald Gwardak, joka on asunut 30 vuotta Vanhan Kaakkurin alueella, koska luontoalue on läheinen sekä arvokas monen kymmenen vuoden takaa.
Vanhassa Kaakkurissa asuva Romuald Gwardak pitää puistomaisia alueita tärkeänä viihtyisyyden kannalta.
Näin homma toimii:
• Osallisuusryhmän jäsenet saavat kutsun tilaisuuksiin muutaman kerran vuodessa ja pääsevät keskustelemaan, ideoimaan ja vaikuttamaan. Tilaisuuksista ilmoitetaan myös kaupungin verkkosivuilla, ja mukaan toimintaan voi tulla myös kesken kauden.
• Seuraava tilaisuus kutsutaan koolle kesän jälkeen. Kuivasjärven osallisuusryhmä kokoontuu 15.8.2024 klo 17 Pöllönkankaan koulun Kuivasjärven yksikössä.