Oulun kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa koonnut Pirjo Nikula: Yksilön kokemus hyvinvoinnista ratkaisee
"Oulu tarvitsee turvallisuusohjelman", sanoo hyvinvoinnin, kotoutumisen ja osallisuuden edistämisen johtaja Pirjo Nikula. Kuva: Sirpa Tarkkinen
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2023–2025 hyväksyttiin 24. huhtikuuta kaupunginvaltuustossa.
Hyvinvoinnin, kotoutumisen ja osallisuuden edistämisen johtaja Pirjo Nikula määrittelee hyvinvointisuunnitelman niin, että siinä on koostetusti tunnistettu hyvinvoinnin eri osa-alueet: mitkä asiat tuottavat ja mitkä heikentävät nyt ja tulevaisuudessa oululaisen hyvinvointia.
”Hyvinvointi merkitsee jokaiselle erilaisia asioita, mutta tässä suunnitelmassa hyvinvoinnin käsite otetaan ensimmäisen kerran abstraktina käsitteenä haltuun. Yksittäisen ihmisen kokemus on hyvinvoinnin a ja o, ja oma vastuu siitä kaikkein tärkeintä. Yhteiskunta järjestää hyvinvoinnille mahdollisuudet ja tukee yksilöä hänen hyvinvointihuolissaan”, Nikula määrittelee.
Mielen hyvinvointi koskettaa laajasti
Hyvinvointisuunnitelma esittelee kolme hyvinvoinnin kärki-ilmiötä: yhteisöllisen ja turvallisen elinympäristön, sujuvan arjen ja pärjäävyyden sekä hyvinvoinnin ja terveyttä tuottavan elämäntavan. Nämä myös liittyvät Oulun kaupungin strategian painopisteisiin.
Suunnitelmassa myös esitellään toimenpiteitä oululaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.
”Seuraavaksi vuorossa onkin toimeenpanosuunnitelman laadinta valtuustolle. Kun se on tehty, valtionosuutta voidaan käyttää päättäjien edellyttämällä tavalla suunnitelmassa mainittuihin toimenpiteisiin kuten hyvinvointityön resursointiin”, Nikula kertoo.
”Tällä hetkellä kaikenikäisiä koskettaa mielen hyvinvoinnin edistäminen. Yksinäisyys on monien ongelma. Lisäksi ihmisiä kuormittavat arjen raha-asiat. Hyvinvointisuunnitelmassa nuorisovaltuusto ONE nosti esiin koulukiusaamisen toimenpiteet sekä tarpeen lisätä päättäjien ja nuorten välistä vuoropuhelua. Alammekin miettiä miten se tehtäisiin.”
Turvallisuuden tunteen edistäminen näkyy Nikulan mukaan nyt vahvana kaupungin ilmapiirissä ja puheenaiheissa.
”On selvää, että eri näkökulmia laajaan turvallisuuskäsitteeseen tuova turvallisuusohjelma pitää laatia näin isoon kaupunkiin.”
Ensimmäistä kertaa esillä maakunnallinen hyvinvointi
Nikula sanoo, että sivistys- ja kulttuuripalveluissa on jo tehty todella laadukasta työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
”Nyt pitää ratkaista miten saadaan toimiva rakenne koko kaupungin yhteiseen hyvinvointityöhön eli yhteinen toimintakulttuuri ja eri toimijat mukaan. Aika moni Oulussa kuitenkin tekee tätä työtä. Meillähän on kaupungilla myös olemassa sekä ympäristöohjelma että maankäytön toteuttamisohjelma eli hyvinvointi lähtee jo kaavoituksesta. Lisäksi siihen liittyvät esimerkiksi liikuntapaikkarakentaminen ja luontoreitit, jotka tukevat liikunnallista elämäntapaa.”
Nikula toi Oulun kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan maakunnallisen hyvinvointikäsitteen. Sen kautta voi eri näkökulmista pohtia omaa hyvinvointiaan, esimerkiksi miten elintavat vaikuttavat hyvinvointiin, mikä tukee mielen hyvinvointia ja mikä heikentää sitä.
Laki velvoittaa laatimaan suunnitelman
Hyvinvointisuunnitelmaa tehnyt työryhmä aloitti viime vuonna ja sen valmisteluun ovat osallistuneet esimerkiksi Pohde, järjestöt, kaupungin vammais- ja vanhusneuvostot sekä nuorisovaltuusto ONE. Tammikuussa järjestettiin myös yleisötilaisuus hyvinvoinnista tukemaan suunnitelman laatimista.
Laki terveyden ja sosiaalihuollon järjestämisestä velvoittaa kuntia laatimaan hyvinvointisuunnitelman, jonka hyväksyy kaupunginvaltuusto. Suunnitelma myös pitää toimittaa Pohteelle ja sen on löydyttävä julkisilta verkkosivuilta. Hyvinvointisuunnitelmasta tämän lain mukaisesti raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain.