Oulun joukkoliikenne sai helpotuksia päästökriteereihin
Oulussa halutaan panostaa vähäpäästöiseen joukkoliikenteeseen. Yksi keino siihen ovat biokaasukäyttöiset bussit. Kuva: Sanna Krook.
Suomessa tuli voimaan laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista 2. elokuuta. Tämän lain mukaan linja-autojen kokonaislukumäärästä ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla, joka päättyy joulukuun lopussa 2025, täytyy olla vähintään 41 prosenttia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja. Toisella hankinta-ajanjaksolla, joka päättyy joulukuun lopussa 2030, osuus on vähintään 59 prosenttia.
Oulun joukkoliikennepäällikkö Helena Väliahon mukaan Oulun joukkoliikenteen osalta vaatimukset tippuivat päästöttömien ajoneuvojen osalta lausuntokierroksen jälkeen, johon hän itse osallistui aktiivisesti. Lain mukaan Oulussa on oltava ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla päästöttömiä linja-autoja viisi prosenttia ja toisella hankinta-ajanjaksolla 10 prosenttia.
”Käytännössä tämä tarkoittaa tulevissa hankinnoissa puhtaiden käyttövoimien vaatimusten huomioimista”, Väliaho kertoo.
Hän tarkentaa uuden lain merkitsevän sitä, että kalusto vaaditaan joko täysin sähköisenä tai vaihtoehtoisesti biodieselillä, biokaasulla tai vedyllä, mutta vetyautot ovat vielä käytännössä mahdottomia.
Puolet autoista vähäpäästöisiksi
Elokuun alussa 2021 voimaan tullut laki koskee myös henkilö- ja pakettiautoja. Lain voimaantulon jälkeen alkaneella ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla 2. elokuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2025 välillä hankituista henkilö- ja pakettiautoista puolet tulee olla sellaisia ajoneuvoja, joissa päästöt ovat alle 50 grammaa kilometriltä. Tämä arvo alitetaan täyssähköautoilla tai ladattavilla hybrideillä.
Kun toinen viiden vuoden hankinta-ajanjakso alkaa 1. tammikuuta 2026, puolet autoista tulee olla nollapäästöisiä. Päästötavoitteet voidaan saavuttaa täyssähköautoilla tai vetyautoilla.
Oulun Infra -liikelaitoksen kalustopäällikkö Kimmo Leskisen mukaan Oulun Infralla on kuorma-autoja, moottorityökoneita, tiehöyliä, pakettiajoneuvoja ja henkilöajoneuvoja.
”Jos puhutaan kuorma-autoista, niin kuorma-autolla päästövelvoite täyttyy jo nyt, kun käytetään biodieseliä. Mutta biodieselissä on se ongelma, että se on kalliimpaa, kuin tavallinen diesel. Ottomoottorityypit soveltuvat muutossarjalla biokaasulla käytettäväksi. Ongelma on, että EU-direktiivi ei hyväksy biokaasua päästövähennyksiin. Ainoastaan hybridi ja täyssähkö hyväksytään päästövähennysmäärään”, Leskinen kertoo.
Oulun Tilapalvelut -liikelaitoksen kuljetusmestari Raimo Virkkusen mukaan Oulun Tilapalveluiden käytössä oleva ajoneuvokalusto on pääasiassa henkilöautoja, pakettiautoja ja pakettiautonomaisia tila-autoja. Oulun Tilapalveluiden on määrä hankkia hänen arvionsa mukaan noin 12 vähäpäästöistä autoa vuonna 2022.
”Hankintamäärä koskee koko hankintakautta”, Virkkunen kertoo.
Virkkusen mukaan pidemmälle menevän arvion esittäminen on ennenaikaista, koska ei ole tietoa siitä, että miten Sote-maakunta etenee. Hän arvioi myös, että kahdelle viimeiselle vuodelle tulee kirittävää, koska esimerkiksi sähköautojen latausinfra ei pysy perässä.
Laissa uhkasakon mahdollisuus
Elokuun alussa voimaan tulleen lain mukaan hankintayksiköllä on ilmoitusvelvollisuus. Jos hankintayksikkö rikkoo ilmoitusvelvollisuutta, Liikenne- ja viestintävirasto voi velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Päätöksen tehostamiseksi voidaan asettaa uhkasakko, josta säädetään uhkasakkolaissa.
Uusi laki koskee henkilöautojen lisäksi paketti- ja kuorma-autoja, tilausmatkustajaliikennettä, jätteiden kuljetuksia, postin ja pakettien kuljetuspalveluita. Lakia ei sovelleta hälytysajoneuvoihin, ambulansseihin, poliisiautoihin, ruumisautoihin, puolustusvoimien ajoneuvoihin ja traktoreihin. Laki ei koske myöskään autoja, jotka on rakennettu tai muutettu siten, että ajoneuvossa voi matkustaa yksi tai useampi henkilö pyörätuolissaan istuen.
Laki perustuu niin sanottuun EU:n puhtaiden ajoneuvojen hankintadirektiiviin. Jotta Suomi saavuttaa sille asetetut päästötavoitteet, lainsäädännössä on asetettu Suomen suurimmille kaupungeille muita tiukemmat hankintakriteerit. Nämä kaupungit ovat Oulu, Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.