Oulun investointivuodet jatkuvat – lisää lainaa tarvitaan, mutta kaupungin taloutta paikataan säästötoimilla
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava julkisti keskiviikkona toimikautensa ensimmäisen talousarvioesityksen ja toimintasuunnitelman tuleville vuosille. Kuva: Pasi Rytinki
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava julkisti keskiviikkona esityksensä Oulun talousarvioksi 2025 ja toimintasuunnitelmaksi 2026–27. Kaupungin lähivuosien mittavia investointeja joudutaan rahoittamaan lainanotolla, mutta myös sopeuttavia toimia suunnitellaan tehtäväksi sekä kuluja karsimalla että tuloja lisäämällä.
Kaupungin talous on jäämässä alijäämäiseksi kahtena tulevana vuonna – ensi vuonna noin 41 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 noin 26 miljoonaa euroa – mutta suunnittelukaudella vuonna 2027 tilikauden tulos on palautumassa jälleen ylijäämäiseksi, jos verotulot kasvavat edelleen ja kaupungin menokehitys toteutuu suunnitellusti.
Hyvinvointialueuudistuksen talousvaikutukset vaikuttavat vielä seuraavien vuosien ajan kuntien verorahoitukseen. Verotulojen arvioidaan kääntyvän kuitenkin nousuun vuodesta 2025 lähtien ja kääntävän kaupungin tuloksen positiiviseksi vuonna 2027.
Tämän vuoden tulos on jäämässä näillä näkymin noin 28 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Kaupunginjohtaja Ari Alatossava totesi budjettiesityksensä julkistamistilaisuudessa, että valtion taloustilanne on hankala ja monien kuntien tilanne näyttää suorastaan synkeältä, mutta Oulun tilannetta suunnittelukaudella hän kuvaili ”varsin kaksijakoiseksi”.
”Ensi vuosi on näistä kaikista heikoin vuosi, ja sen jälkeen suunta kääntyy positiiviseksi. Vuonna 2027 meillä pitäisi olla jälleen pää pinnalla ja tulos 20 miljoonaa ylijäämäinen”, Alatossava kiteytti.
60 miljoonan sopeutukset
Meneillään ja suunnitteilla olevien suurten investointien rahoittamiseksi kaupunki joutuu ottamaan lisää lainaa. Investointimenot ovat seuraavien kolmen vuoden aikana kaikkiaan noin 590 miljoonaa euroa. Nettolainanotto on ensi vuonna 185 miljoonaa euroa, mikä nostaa kaupungin kokonaislainamäärän 4071 euroon asukasta kohti. Vuoden 2026 lainanottotarve on suunnitelmassa 132 miljoonaa euroa.
Lainantarve voi pienentyä, jos kaupunki pystyy myymään omaisuuttaan, kuten tarpeettomaksi jääneitä kiinteistöjä.
Talousarvioesitykseen sisältyy myös 60 miljoonan euron verran erilaisia sopeutustoimia vuosille 2025–27. Näistä noin 40 miljoonaa koostuu menosopeutuksesta eli toimintakulujen karsimisesta ja loput noin 20 miljoonaa euroa tulosopeutuksesta, mikä tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöveroprosenttien korotusta. Kunnallisveroprosenttia ei aiota nostaa nykyisestä, joka on 7,90.
Talousarvioesityksen sisällä ovat jo kaupunginhallituksen keväällä hyväksymät 25 miljoonan euron menosopeutukset, joiden lisäksi kaupunginjohtaja esittää noin 14 miljoonan euron lisäsäästötoimenpiteitä.
Korotuksia kiinteistöveroon
Säästöt jakautuisivat eri toimialueille kaupungissa, mutta reilut 60 prosenttia kohdistuisi suurimpaan eli sivistyslautakunnan hallinnonalaan. Huomattavia säästöjä jouduttaneen hakemaan myös esimerkiksi joukkoliikenteestä, mikäli talousarvioesitys hyväksytään valtuustossa.
”Tältä pohjalta hallintokunnat lähtevät tekemään käyttösuunnitelmissaan tarkemman suunnittelun tuleville vuosille siitä, miten tasapainotus toteutetaan ja mikä on realistista toteuttaa”, kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi täsmensi ja totesi, että esimerkiksi sivistyspuolella tullaan tarkastelemaan kaikkia kulueriä.
Yleisen kiinteistöveron alaisten rakennusten kiinteistöveroa nostettaisiin kaupunginjohtajan esityksessä ensi vuonna 1,15 prosentista 1,25 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa 0,5 prosentista 0,6 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero olisi jatkossa 3,0 prosenttia.
Kiinteistöveroprosenttien korotukset kasvattaisivat Oulun kaupungin verotuloja vuosina 2025–27 arviolta noin 21 miljoonaa euroa.
TE-uudistuksella suuret vaikutukset
Kaupungin tulevien vuosien talouteen vaikuttaa merkittävästi vuodenvaihteessa voimaan tuleva TE-uudistus, jossa lakisääteiset työllisyyspalvelut valtiolta kunnille. Työllisyyden hoito ja entistä suurempi osa työttömyyden kustannuksista on jatkossa kuntien vastuulla. Oulun kaupunki toimii vastuukuntana 11 kunnan muodostamalla Oulun seudun työllisyysalueella.
”Uudistus näkyy näissä talousluvuissa monella tavalla, sekä tulopuolella että menopuolella”, Alatossava totesi.
Jo ensi vuonna kaupungin toimintakatteesta näkyy, että nettomenot ovat kasvamassa noin 7,5 prosenttia, Alatossavan mukaan pitkälti juuri TE-uudistuksen takia. Toisaalta samaan aikaan valtionosuuksien ja verotulojen muodostama yhteenlaskettu verorahoitus kasvaa noin 8,1 prosenttia.
Alatossava huomautti, että ensi vuoden vuosikate on reilut 53 miljoonaa euroa plussalla, vaikka se uppoaakin investointeihin.
”Se kertoo tietysti siitä, että kaupunki ei ota mitään syömävelkaa normaalin toiminnan pyörittämiseen.”
TE-uudistuksesta Alatossava muistutti, että kaupungit ovat itse halunneet sitä, mutta totesi myös, että erilaisia ongelmia on odotettavissa ainakin alun siirtymäkauden aikana. Tulevat valtionosuudet eivät välttämättä kata kaupungin vastuulle tulevien toimintojen ylläpitämistä, ja samalla tulee vastuu työllistämisestä. Alatossava kuitenkin korosti, että uudistus mahdollistaa työnvälityksen tehostamisen: työnantajat saavat tarvitsemaansa työvoimaa ja työnhakijat etenevät töihin.
”Tähän tarvitaan yhteistyötä yritysten, oppilaitosten, valtion, Pohteen ja muiden toimijoiden kanssa, tämä ei onnistu yksin kaupungin työllä”, Alatossava painotti.
Kasvavan kaupungin investoinnit
Kaupungin tulevien vuosien kärki-investointeja ovat esimerkiksi jo rakenteilla oleva museo- ja tiedekeskus Tiima, Raksilan vesiliikuntakeskus sekä asemakeskus ja elämysareena. Niitä ennen ovat ensi vuonna valmistumassa Linnanmaan uimahalli, kaupunginkirjaston peruskorjaus ja Tuiran monitoimitalo.
Alatossavan mukaan kaupunki investoi erityisesti lapsiin ja nuoriin. Varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja nuorisotoimeen panostetaan yli puoli miljardia euroa vuodessa, ja suurin osa kaupungin kiinteistöinvestoinneista on päiväkoti- ja kouluinvestointeja.
Katuja, puistoja ja infrastruktuuria parannetaan ja uutta rakennetaan lähes sadalla miljoonalla eurolla vuosittain.
”Kaupunkihan kasvaa käytännössä kaksi prosenttia joka vuosi”, Alatossava muistutti perusinfran investointitarpeisiin viitaten.
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen budjettiriiheen, joka on 17.–18. lokakuuta. Kaupunginhallituksen talousarviokäsittelypäivät ovat 5. ja 12. marraskuuta, ja kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely alkaa 25. marraskuuta. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää talousarviosta lopullisesti kokouksessaan 9. joulukuuta.